Ajatuksia opiskelusta

Olen ollut kohta (aikuis)opiskelijana kuukauden päivät. Alun epäselvyyksien (tai epätietoisuuden) jälkeen homma on lähtenyt mukavasti käyntiin. Ajattelin hieman kertoa opiskelustani sen verran mitä tällä kokemuksella nyt voi kertoa...

Opiskelen Sataedussa, Käsi ja taideteollisessa oppilaitoksessa, suuntautumisalana sisustus. Lähiopetusjaksoja kertyy viikossa 1-3 kertaa ja koulutuspaikkoja on tähän mennessä ollut kaksi, Kokemäki ja Nakkila. Matkaa molempiin paikkoihin kertyy n. 50 minuuttia, joten opiskelupäivän pituus pitenee ajomatan takia vielä n. kahdella tunnilla. Onneksi meillä on toisinaan kimppakyytejä, joten ajamista vuorotellaan. Opiskelujen alkua haittasi Sataedun sisällä tapahtuneet muutokset ja niistä aiheutuneet remontit. Pahin taitaa olla vähitellen selätettynä ja meidän luokkahuoneemme alkaa olla viimeistelyä vaille valmis.

 

 

 

Melko pian opintojen alussa meille jokaiselle tehtiin oma henkilökohtainen opintosuunnitelma tai- polku, jossa huomioitiin pohjakoulutus ja aikaisemmat opinnot. Sisustusakatemian opinnoista ja oman sisustusalan yrityksen kokemuksen pohjalta minun hyväkseni laskettiin aika paljon opintoja ja siksi valmistun jo puoli vuotta suunniteltua aikaisemmin eli jouluna 2018. Opiskeltavaa kuitenkin riittää ihan kiitettävästi. Etätehtäviä tulee joka viikko ja useita. Niitä täytyy yrittää tehdä pois mahdollisimman pian, jotta niiden määrä ei kasautuisi aivan mahdottomaksi. Lähiopetuspäivinä on keskitytty sen hetkisen oppisisällön teoriaan eli meillä on ollut tietotekniikkaa, tekstiilisuunnittelua ja värioppia. Lisäksi meillä on opintoja taiteen ja kulttuurin osa-alueelta. Vielä ennen ensimmäistä työssäoppimisjaksoa meillä on kurssit visuaalisesta markkinoinnista ja asiakaspalvelu-ja myyntiyöstä. Mielenkiinnolla odotan näitä molempia.

 

Tänä vuonna meidän opiskelijaryhmä (8 kpl) tuli mukaan täydentämään viime vuoden aloittaneiden ryhmää. Meillä on siis yhteisiä ja erillisiä opintoja heidän kanssaan. Ryhmämme on moninainen; ikäjakauma ja koulutuspohja on laaja, mutta kaikilla on sama mielenkiinnon kohde, sisustamisen intohimo.  Ryhmämme on osoittautunut oikein mukavaksi ja toinen toistaan tukevaksi. Opiskelumme on myös hyvin käytännönläheistä, tekemällä oppimista. Jo tänä syksynä valmistamme erilaisia tekstiilituotteita ja opiskelemme niiden suunnittelua ja toteutusta. Teollisuusompelukone on tullut jo tutuksi... ja se onkin vallan mainio peli.

 

 

 

Koska teen tätä oman työni ohessa, on aikatauluttaminen vähän haastavaa. Olen kuitenkin päättänyt, että osallistun lähiopetusjaksoille vaihtelevasti. En aio ottaa läsnäoloista enkä etätehtävistä sen suurempaa painetta, vaan yritä saada ne jollain tapaa suoritetuiksi,  täydellisyyteen en edes yritä. Syyslomaan asti meillä on lähiopetusjaksoja ja siihen asti yritän sinnitellä. Työssäoppimisjakso kestää jouluun asti ja siinä hyödynnän juuri työ alla ollutta stailausprojektiani. Tulen antamaan ensimmäisen näyttöni siis jo ennen joulua...apua! Koska olen työssäoppimisen sen osalta jo tehnyt, voin silloin keskittyä omaan varsinaiseen päivätyöhöni. Kevätkaudella aion jossain vaiheessa ottaa opintovapaata ja myös seuraavana syksynä. Työssäoppimisjaksoja olisi syksyn jälkeen vielä kaksi, joista toisen teen ensi keväänä ja toisenkin yritän tehdä kesän aikana. Syksyllä olisi tiedossa vielä ne loput teoriaopinnot...niin ja se valmistuminen artesaaniksi.

Tulevalla viikolla on tiedossa etätehtävien tekemistä ja yksi lähiopetuspäivä Kokemäellä. Torstaina olisi ollut Habitaren reissu, mutta minä skippasin sen yli kaiken tämän muun kiireen keskellä. Joskus vaan täytyy priorisoida asioita. Haipakkaa on riittävästi ja välillä epäilyttää koko hommaan ryhtyminen, mutta yritän samalla todistaa, että tässä on järkeä. Niin kuin olen ennenkin todennut, opiskelu ja itsensä kehittäminen kannattaa aina!