Läksiäiset retkeillen...

Vietimme perjantaina isolla joukolla työkaverini eläke- ja läksiäisjuhlia. Hän oli saanut oman työuransa kevätlukukaudella päätökseen, mutta juhlat siirtyivät nyt syksyllä pidettäväksi. Täytyy todeta, että juhlan järjestäjät olivat onnistuneet saamaan näistä kekkereistä aivan  juhlakalun näköiset...

Ulkoilmaihmisenä juhlan teema oli ulkoilu ja juhlapaikakkana Rauman ladun Latumaja.

Sinne on n. 7 km vaellusreitti helppokulkuisessa maastossa.

Matka taittui kauniissa ilmassa ja  mukavassa puheensorinassa...

 

 

 

 

 

 

Matkan varrella työkavereita liittyi lisää mukaan ja sankarimme sai suorittaa myös muutamia tehtäviä.

Häntä opastettiin geokätköilyn saloihin ja yhdessä kohtaan hänet laitettiin kulkemaan koirantalutushihnassa...

 

 

 

 

Pysähdys- ja tankkauspaikka oli Kaarojärven laavulla...

 

 

 

...josta löytyi useampi mahtavan kokoinen herkkutatti. Nämä metsän aarteet otettiin tietenkin talteen.

Vähän ennen vaellusmatkamme maalia, sankarille oli järjestetty toimintarasti, jossa hänen piti aisteja hyväksi käyttäen suoriutua annetuista tehtävistä.

 

 

 

 

Matkamme päättyi Latumaljalle, johon oli vielä kerääntynyt lisää työkavereita.

 

 

 

 

 

 

Pihalle oli tuotu pizzanpaistouuni, josta saimme maistella erilaisia pizzoja niin paljon kuin vain vatsamme veti.

Illan aikana ohjelmassa oli vielä nostalgista yhteislaulua, sanaleikkiä, saunomista halukkaille ja tietenkin esimiehemme puhe läksiäislahjoineen.

 

 

 

Täytyy todeta, että nämä juhlat onnistuivat erinomaisesti. Juhlat olivat rennot ja oli todella ilahduttavaa kuinka isolla joukolla iltaa vietettiin. Työyhteisömme on vuosien varrella kasvanut isoksi ja nykyisin meillä on enää harvoin tarjolla tilaisuuksia, joissa voimme irrottautua työkuvioista, rentoutua ja pitää yhdessä hauskaa. Samalla tämä illanvietto oli myös eräänlaista TYKY-toimintaa... ja mitä parhaimmasta päästä.

 

 

Kollegani eläkkeellelähdön myötä työyhteisöstämme lähti iso määrä kokemusta ja ammattitaitoa, avarakatseista näkemystä, pohdiskelevaa ja lapsilähtöistä opettajuutta. Sellaista arvokasta opettajan tietotaitoa, jota ei saa kuin sitoutumisella, avoimella mielellä ja pitkällä elämäkokemuksella. Hän on eläkepäivänsä taatusti ansainnut ja nyt työyhteisömme sopeutuu uuteen ja outoon tilanteeseen. Kiitollisina hänen jättämästään panostuksesta koulullemme (ja hieman haikein mielin) suuntaamme katseemme kuitenkin eteenpäin...