Lyhyt yhteenveto vuodesta 2018

Se olisi vuoden 2018 viimeinen päivä. Yksi vuosi ja 365 elettyä päivää, joihin on mahtunut kaikenlaista.

Selaillessani postauksia, huomaan, että blogin kirjoittaminen on ollut ennätyksellisen vähäistä.

Vuosi sitten olin julkaissut 161 postausta (vähennystä 44) ja verrattuna vuoteen 2016 jo 144 postausta vähemmän. Tämän kaiken selittää se, että kulunut vuosi on ollut poikkeuksellisen kiireinen. Olen joutunut pitämään muutaman kerran hieman pidempää blogitaukoa, sillä aika ei ole vain riittänyt siihen. Kaikesta huolimatta huomaan, että blogini on toiminut erinomaisena päiväkirjana minulle. Onneksi olen kirjannut ja kuvannut tänne tapahtumia ja ajatuksiani, sillä muuten en todellakaan muistaisi kaikkia vuoden aikana ollutta.

 

Merkittävin asia kuluneessa vuodessa on ollut ehdottomasti sisustusartesaaniopintoni. Se ei ole voinut jäädä näkemättä täällä blogissani, sillä onhan se ollut yksi merkittävä vaihe vuodessa ja ihan elämässänikin. Jäin päivätyöstäni opintovapaalle helmikuussa ja tein opintoja hyvinkin tiiviisti sekä kevään että kesän aikana. Sain puristettua kaikki tarvittavat näyttötutkinnot syksyyn mennessä ja marraskuussa tutkintoni oli valmis. Melkoinen "henkinen opintomatka", mutta ihan joka tavalla erinomainen kokemus. Ajanjakso oli raskas, mutta taaksepäin katsoessa tunnen suurta tyytyväisyyttä ja onnistumista.

Syksyllä paluu päivätyöhön oli mukavaa, tosin edelleen aikataulu ja kiire alkoi syödä voimavaroja. Koska olin kesällä auttamassa Kodinonnessa ja suoritin opintojani, jäi minulta sekä normaali kesäloma että ennätykselliset hellesäät tällä kertaa nauttimatta. Syksy meni töissä kuitenkin nopeasti ja selviä väsymisen merkkejä alkoi näkyä joulukuussa. Opintojen ja työn hetkittäinen päällekkäisyys koetteli jaksamista toden teolla eikä viikonloput meinanneet riittää palautumiseen. Pitempi joululoma tuli juuri oikeaan kohtaan ja todellakin tarpeeseen.


 

 

Blogia selatessani huomasin, että aika ajoin olen pohtinut yrittäjyyttä ja siihen liittyviä asioita. Koen olevani jonkinlaisessa murroksessa ja etsin suuntaa yrittäjyydelleni. Suuntaviivoja olen piirrellyt kuluneen vuoden aikana melkoisesti ja ajatustyö on alkanut selkiyttämään niitä. Vuoden aikana olen saanut mielenkiintoisia työtehtäviä, joista olen todella nauttinut. Samalla olen saanut rutkasti itseluottamusta ja kokemusta.
Vaikka etenen omalla sisustussuunnittelijapolullani melko hitaasti, koen, että tämä on minulle ainoa oikea tapa.

 

 

Henkilökohtaisessa elämässä on ollut (opiskeluista huolimatta) hyvinkin tasainen vuosi. Matkailu jäi tänä vuonna vähäiseksi. Mökillä tuli käytyä kaksi kertaa ja Vuokatissa vietimme aktiivisen hiihtoloman. Liikunta on näyttänyt hiipumisen merkkejä. Viime keväänä aloitin aikuisluistelun, mutta aikataulullisista syitä en syksyllä enää pystynyt jatkamaan. Kävelylenkeistä on tullut minun uusin harrastukseni, sillä se ei oikeastaan katso aikaa eikä paikkaa. Vuoden alussa olin vielä "sokerittomalla kuurilla", mutta kesän jälkeen karkkihimotus on tullut takaisin. Kahviin en edelleenkään lisää sokeria, mutta muuten kaikki makea menee kiitettävästi kurkusta alas. Elintavoissa siis pientä takapakkia...

 

 

Kodin sisustaminen on tänä vuonna jäänyt muun elämän jalkoihin, mutta toisaalta en ole kokenut siihen mitään tarvetta. Jotain pieniä sisustusjuttuja on tullut tehtyä ja merkittävimpinä kodinhankintoina on ollut uusi sohva olohuoneeseen ja Muuramen lipasto työhuoneeseen. Kodissamme kaikki toiminnat ovat kutakuinkin kohdillaan ja sen pienen vaihtelun olen tehnyt tekstiileillä. Keittiö on oikeastaan ainoa tila, jossa pitäisi tehdä hieman isompaakin päivitystä eli remonttia, mutta tämä projekti saa vielä odottaa.



 

Tänä vuonna isoimpia "juhlan aiheita" ovat olleet oma valmistuminen ja äitini 80-vuotissyntymäpäivät, tosin näistä kahdesta juhlistettiin vain äitiäni. Tietenkin vuodessa on juhlittu myös muita merkkitapahtumia ja aika usein niihin on liittynyt joku "tarjoilu- tai kakkupostaus". Hauska huomio sinänsä, sillä minähän en tunnetusti ole mikään leipuri. Ja "Tee-se-itse -jutut jäivät meikäläisellä  melkeinpä olemattomiksi, mutta jos ensi vuonna ehtisi panostamaan vähän niihinkin.

Kulunut vuosi on ollut minulle monella tapaa merkityksellinen.

 Vuoteen mahtuu monenlaisia tunteita; iloa, surua, huolta, murhetta ja naurua.

365 päivää "Satuelämää", joista tekin olette päässeet ainakin osittain osallisiksi.

Olen tästä vuodesta monesta asiasta NIIN kiitollinen - ja onnellinen.

 Nyt on laitettu tämä vuosi pakettiin ja katseet tulevaan...

Tervetuloa uusi vuosi 2019!