sunnuntai 27. lokakuuta 2019

Vähän ennen marraskuuta


Pidän syksystä ja sen suomasta väriloistosta. Kävely ulkona virkistää, sillä kaikkialla on niin kaunista. Lokakuinen luonto tarjoaa parasta väriterapiaa juuri ennen pimeän ja harmaan marraskuun tuloa...




 
 
Kauniina päivinä käyn usein valokuvaamassa maisemia meidän kotimme lähellä.
Syksyisessä valossa on jotain erityisen kaunista verrattuna kesäpäiviin.
 
 
 




Jossain paikoissa lehtipuut ovat jo aivan paljaana ja jokunen puu sinnittelee vielä keltaisessa lehtipuvussaan.
 Todennäköisesti syksyn tuulet vievät ne loputkin kohta mennessään...
 
 




Marraskuu on ehkä kuukausista se synkin. Luonto on siirtynyt lepotilaan ja kaikki on pysähtynyttä.
Vähentynyt päivävalo lisää tietynlaista alakuloisuutta ja meillä jokaisella on varmasti oma tapa selviytyä tästä ajanjaksosta.
Minulle selviytymiskeinoni on lupa hidastaa elämisen tahtia (jos mahdollista) ja nauttia kotoilusta.
Voin rauhassa löhöillä sohvalla, nauttia kynttilänvalosta ja kenties lukea hyvää kirjaa tai sisustuslehteä.
 
 
Meillä syysloma tuli vietettyä kotosalla ja kahdeksan viikon päästä häämöttää jo joululoma.
Tämän vuoden loppurutistus alkaa, mutta pienen levähdyksen jälkeen olotila on kuitenkin levollinen.
Marraskuun lopussa on tiedossa mukavaa lisähomma, kun pidän kansalaisopistolla kaksi sisustusaiheista iltaa.
Niiden valmistelu on hyvällä mallilla ja odotan innokkaana, että pääsen pitämään niitä.
 
 
Ei anneta marraskuun masentaa, vaan yritetään kääntää se positiiviseksi asiaksi. Vuoden kiertokululle kun emme voi mitään.
Ehkä marraskuussa onkin hyvä syy kutsua ystäviä kylään, järjestää mukava illanistujainen askartelun, lautapelin tai glögi-maistelun merkeissä.
Ja jos ei sosiaaliset tilanteet kiinnosta, niin voi alkaa opetella tekemään villasukkia tai lukea kasan hyviä kirjoja.
 
 
 
Näillä kaamoksen karkotuskeinoilla kohti marraskuutta...
 
  



8 kommenttia:

  1. Aika monet puut ovat jo pudottaneet lehtensä. Juuri nyt meillä Espoossa sataa ensimmäisen kerran räntää mutta se sulaa kyllä heti maahan pudotessaan. Onneksi sen siirryttiin normaaliaikaan viime yönä. Tosin illat ovat sitten pimeitä.
    Hyvää sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämän postauksen kuvat otin alku viikolla ja nyt maisema on jo ihan toisenlainen...ja todellakin, nyt on jo pimeätä...
      Onneksi tämä pimeyskin loppuu aikanaan :)

      Poista
  2. Minä olen ottanut kaiken irti muutamista vapaapäivistä, joita olen ylityötuntien vuoksi saanut. Tehneet kyllä hyvää näiden pimeiden päivien keskellä. Itsekin olen yrittänyt hidastaa vauhtia ja samalla sopia sinne tänne piristäviä kohtaamisia rakkaiden ihmisten kanssa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa kuulla, että olet saanut hetken hengähtää. Liian helposti tulee jäätyä kotiin, kun voisi yrittää tavata ystäviä. Pieni irtiotto arjesta tekee niin hyvää! Nyt jaksaa taas täälläkin.
      Oikein mukavia lokakuun viimeisiä päiviä!♡

      Poista
  3. tänä syksynä oli tosi kaunis ruska. Koivukin on kuin kullattu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä kanssasi. Nyt se alkaa olla muisto vain, mutta ensilumen tulossakin on jotain maagista...ohimenevää taitaa olla sekin...mukavaa lokakuun loppua!

      Poista
  4. Syksyn värit ovat niin upeat.En ehtinyt ottaa talteen vaahteran lehtiä, että omisi saanut kirjan väliin niitä kuivamaan.Mutta ensi vuonna sitten.Olimme viikon poissa kotoa, niin lehdet olivat kaikki ehtineet tippua puista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Väriloisto on ollut todella hienoa. Nyt täälläkin puut jo paljaat ja alkaa ehkä se synkin vaihe, mutta onnneksi valoterapiaa saa kausivaloista ja kynttilöistä... ;)

      Poista