sunnuntai 25. maaliskuuta 2012

Semmost ja tämmöst

Viikonloppu on mennyt taas hurahtaen. Perjantaina saimme yökylään mieheni vanhimman pojan tyttären, ikä 2 vuotta ja 9 kuukautta. Perjantai-ilta meni leppoisissa merkeissä lasten kanssa touhutessa. Iltapalaksi teimme pannukakkua eikä "pikku apulaisista" ollut puutetta.




Pannukakku teki tehtävänsä ja lasten huoneessa äänet hiljenivät ilta kahdeksaan mennessä. Yö kului enemmän tai vähemmän nukkuen (riippuu keneltä asiaa kysystään). Pieni yövieraamme oli kovasti nuhainen ja yskäinen ja oma yöni oli uniltaan katkonainen. Aamu valkeni minulle ja "prinsessalle " jo kello kuusi. Annoin vähän särkylääkettä ja aamu sujui rauhallisesti sohvalla makoillen ja katsellen TV:tä. Ulos ei tarvinnut aamupäivällä mennä, mutta saimme me päivän hyvin kulutettua sisätiloissakin. Päiväunien jälkeen pieni yövieraamme haettiin kotiin. Ja ilmeisen hyvin hän oli viihtynyt, koska lupasi tulla meille joskus toistekin...

Lauantai meni siis kotinurkissa ihmetellen. Mitään "järkevää" en enää saanut aikaiseksi. Mies sentään kävi metsässä suunnistuslenkillä. Oli minulla hankittuna taas pari sisustuslehteä, mutta niiden lukeminen jäi selailuasteelle.




Sunnuntaiaamuna olimmekin siirtyneet kesäaikaan. Koko perhe taisi nousta hyvissä ajoin. Nyt en enää muista oliko jo kesä - vai talviaika, mutta hyvissä ajoin kuitenkin. Tämä sunnuntai onkin ollut täyttä tohinaa. Hyvä vastakohta eilisen toimettomuudelle. On touhuttu sekä sisällä että ulkona.

Aamutoimien ja pyykkiprojektin jälkeen innostuin siivoamaan ja mööpliseeraamaan. Hups keikkaa, ruokapöytä vaihdettiin toisinpäin! Tätä minä olin jo suunnitellut pitemmän aikaan, mutta tänään se inspis vasta tuli. Ja sitten pitää toimia, koska "kohtaus" voi mennä nopeasti ohi.





Perheen miespuoliset lähtivät aamulla vielä tekojääradalle tämän kauden viimeiselle luistelureissulle ja minä jäin laittamaan talvivehkeitä naftaliiniin. Talvikengät laitoin kaikki jo pois, mutta eteiseen jäi vielä muutama paksumpi takki... vähän niin kuin varoiksi. Tässä talvisaapaskokoelmani menossa kellariin.




Puolen päivän aikaa syötiin ja minä riehuin vielä imurin kanssa pitkin huushollia. Tänään oli myös lakanoiden vaihtopäivä eli tohinaa riitti. Päiväkahvien jälkeen minä ja poikamme lähdimme kävely-/ pyöräilylenkille äiti-mummin luokse. Pyöräily kausi aloitettiin nostamalla satulaa ylemmäs ja renkaisiin lisättiin ilmaa. Ja ei ku menoks...




                                          Matkalla pysähdyttiin katselemaan ratapihaa...



Kovasti on vielä ankeata ja harmaata, kun ei puissa näy vielä mitään vihreätä. Linnut kyllä jo laulaa lirkuttivat iloisesti...valitettavasti ne eivät näy kuvassa :)




                                          Paluumatkalla pysähdyttiin vielä yhteen leikkipuistoon...





                                                           Ja matka jatkui kotiin...




Poikamme osasi jo viime kesänä ajaa ilman apupyöriä, mutta jostain syystä hän ei vain halua luopua niistä. Tänään hän ilmoitti, että "mummille hän polkee vielä apupyörillä" ja sen jälkeen hän ei enää tarvitse niitä. Jatkuuko pyöräily tästä vai jättääkö hän sen kokonaan? Se jää nähtäväksi.

Kotona odotti mukava "yllätys" . Mies oli imuroinut minun autoni sisältä ja muutenkin siivonnut sen perin pohjin! (IHANA MIES!!)  Minulle jäi enää auton (ulkoinen) pesu. Vaikka aurinko paistoikin ihan kauniisti, oli keli vielä melkoisen kylmä toimenpiteelle. Mutta nyt se(kin) on tehty. Kaiken kaikkiaan tämä sunnuntai on ollut erittäin tehokas päivä...kaukana ns. lepopäivästä. Olo on oikein tyytyväinen. Tästä kun vielä jaksaisi raahautua jonkinlaiselle iltalenkille, niin voisi olla erittäin tyytyväinen. Tosin olen minä nytkin jo tyytyväinen.

Semmost ja tämmöst sekalaista tänne. Keväisellä mielellä kohti uutta viikkoa!!!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti