Oman lapsen kautta pystyy hyvin seuraamaan miten aika muuttuu. Lapsuus on hyvin erinlainen kuin minun aikanani ja jopa oman pojan kohdalla moni asia on muuttunut (tabletit, älypuhelimet...) muutaman vuoden sisällä. Sen lisäksi lapsi itsessään kehittyy ja muuttuu. Lapsen kehitys ja mielenkiinnon kohteet ovat alati muutoksessa ja me vanhemmat yritämme parhaan kykymme mukaan "säheltää" mukana.
Tässä eräänä päivänä oikein pysähdyin huomaamaan, että pojalla perinteinen leikkiminen on jäänyt vähemmälle. Ei minulla enää menekään aikaa lelujen keräämiseen. Tilalle on tullut pelaaminen, ihan joka tasolla. Seuraavassa muutamia kuvapoimintoja (ja ajatuksia) asiasta.
IPad on meillä käytössä päivittäin. Meidän taloudessa näitä on kaksi ja meidän miespuoliset käyttävät näitä enemmän kuin minä. Minulla käyttö on enemmänkin satunnaista.
Poika käyttää IPadia pelaamisen lisäksi myös tiedon hankintaan. Kaiken maailman jääkiekkotulokset ja -tilastot ovat tarkassa syynissä formulamaailmaa unohtamatta. Tänään hän haki sujuvasti tietoa paikallisesta elokuvatarjonnasta ennen kuin minä olin ehtinyt tekemään asialle mitään. Tietokonepelit on korvautunut meillä IPadin versioilla eikä tietokoneelle ole vielä muutenkaan tarvetta.
Joululahjaksi poika sai PlayStation 3:n . Meillä on viikolla kaksi pelipäivää ja viikonlopuista sovitaan aina erikseen. Pelimäärää yritän kontrolloida vaihtelevalla menestyksellä ja toistaiseksi suurimmilta taisteluilta on vältytty.
Virtuaalipelien lisäksi meillä pelataan myös ns. perinteisiä lautapelejä. Suuressa suosiossa on tällä hetkellä Bingo-peli, jota taidetaan pelata vaihtelevalla kokoonpanolla vähintään kerran viikossa. Toinen kestosuosikki on UNO-pelikortit.
Jonkin verran meillä katsotaan myös DVD:tä, mutta tämä on enemmänkin kausiluontoista. Välillä järjestämme kotona leffailtoja, jolloin linnoittaudumme sohvalle herkkujen kanssa. Viimeksi katsoimme Itse Ilkimys 2- elokuvan.
Legoja kerätään ja rakennetaan ja näillä vielä leikitään. Mielestäni tämä "laji" on kuitenkin pikku hiljaa hiipumassa. Suosituimmat Lego-teemat ovat Chima, Star Wars ja LegoCity. Toistaiseksi isoimmat legorakennelmat ovat saaneet olla olohuoneen nurkassa ihan rauhassa, mutta jossain vaiheessa olen ajatellut siirtää ne pojan huoneeseen pysyvästi. Toiveajattelua, kenties!
Lapseni on nyt "siinä iässä", että pelaaminen ihan "livenä" kiinnostaa todella paljon. Hän varmasti asuisi jäähallilla, jos se olisi mahdollista. Sen lisäksi meillä on pihalla ja alakerrassa maaleja, jotka ovat ahkerasti käytössä, tosin laji (jääkiekko ja jalkapallo) vaihtuu sesongin mukaan. Meillä isä on kunnostautunut pelikaveriksi, mutta kyllä minäkin käyn joskus toteamassa, että lapsi on parempi kuin äitinsä ;)
Niin se vain on, että aika muuttuu. Lapsi kasvaa ja kehittyy huimaa vauhtia. Sellainen leikkivä pikkulapsi- vaihe on meillä auttamattomasti ja lopullisesti takanapäin. Ajan hermoilla pysyminen on todella haasteellista meille vanhemmille. Perheen sisäisiä pelisääntöjä muutetaan tarpeen tullen ja yritetään pitää kiinni perusarvoista... ja myös myös maalaisjärjen käyttö on edelleen suotavaa.
Haluaisin, että lapsi pysyisi lapsena mahdollisimman pitkään ja kapinoin liian nopeaa kehitystä vastaan. Se vain tuntuu nykypäivänä olevan melkoinen taitolaji, sillä ympäristön paineet ovat melkoiset sekä lapselle että vanhemmille. Välillä meiltä vanhemmiltakin unohtuu, kuinka lapsia nuo vielä ovat, vaikka taitavia (ja isoja) ovatkin.
Tälläistä pohdiskelua tällä kertaa...
Nyt pitäisi saada tuo poika irti "pleikkarista" ja käydä hänen kanssaan kaupassa. Hiihtoloman alkajaisiksi lähdemme tänään päivällä elokuviin ja illalla olen luvannut paistaa vohveleita. Laatuaikaa siis tiedossa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti