"Ei huono..."

 

Ensimmäisen työviikon voisi kiteyttää tuohon otsikossa olevaan Jorma Uotisen tutuksi tekemään lausahdukseen. Tunnustettakoon nyt tässä, että maanantaina töihin lähtiessäni ajatukset olivat hieman sekalaiset, odottavat ja jopa jännittyneet. 

Hyvässä muistissa oli vielä viime syksyn uuden koulun aloitusrumba sekä lukuvuoden päättänyt koronahässäkkä. Ilmeiseti kesäloma oli kuitenkin tehnyt tehtävänsä, sillä kulunut viikko on sujunut osaltani jopa levollisissa merkeissä. Työpäivät ovat olleet vielä vähän pitkiä, mutta uskon sen tasoittuvan, kun saamme kouluarjen taas kunnolla käyntiin. Säätämistä on vielä melkoisesti, koska koronaan liittyvät varotoimet (käsienpesu ja turvavälit) ovat tehneet kouluarjesta hieman erilaisen ja se on vaikuttanut esim. lukujärjestyksiin ja koulussa olevien tilojen käyttöön. Joustavina ja soputuvina ihmisinä koulun henkilökunta on kuitenkin ottanut tämä "uuden arjen" hienosti haltuun. Koska emme voi tilanteelle mitään, on asian kanssa opittava vain elämään. Edelleen.

Omassa luokassa (ja tiimissä) jatkamme oikeastaan siitä, mihin keväällä jäimme. Muutoksia on ollut vähän ja se on ollut yksi syy siihen, miksi töiden alkaminen on tuntunut vähän helpommalta. Kouluarki luokassamme solahti melko nopeasti uomiinsa ja luokassamma on positiivista tekemisen meininkiä. Poissaoloja tulee olemaan sekä oppilaiden että henkilökunnan osalta varmastikin enemmän (on jo ollut tässä vaiheessa), mutta se on nykytilanteessa vain hyväksyttävä. Pitkän tähtäimen suunnitelmien sijaan opettelen nyt tekemään töitä päivä kerrallaan ottamatta sen enempää siitä stressiä. Suurin muutos täytyykin tapahtua tuolla korvien välissä...

Olen erityisen tyytyväinen siihen, että kuluneella viikolla olen pystynyt ylläpitämään arkiliikuntaa. Olen joka aamu mennyt töihin kävellen ja sen lisäksi olen tehnyt iltaisin juoku-tai käveylenkkejä. Loman jälkeinen arki on väsyttänyt, mutta siitä huolimatta olen saanut itseni vielä liikkeelle. Osa syy tähän aktiivisuuteen selittyy aivan loistavilla sääolosuhteilla. Koko viime viikon lämmin ja aurinkoinen sää on vielä hemmotellut meitä. Alitajuntaan on kuitenkin  hiipinyt pieni häivähdys haikeutta, sillä syksyn merkkejä on jo aistittavissa.

Tänä viikonloppuna meillä tuli vähän ohjelmanmuutosta ja ajattelin hyödyntää sen tekemällä kotitöitä. Kuulostaa ehkä tylsältä, mutta silloin kun on hyvä vire päällä, täytyy toimia. Samalla taidan tehdä pientä huonekaluvalssia teini huoneessa...

Mukavaa viikonloppua kaikille!