Hei, meillä leivotaan!

Meidän teinillä on valinnaisaineena kotitaloutta ja kotona suoritettavien tehtävien myötä, meillä on tänä keväänä leivottu useammin kuin ehkä koskaan aikaisemmin. Kovin innokkaasti ei teini leipomista ehdota, vaan ideointipuoli jää minulle. Poika leipoo ihan kiitettävästi ja minää häärään muuten vaan neuvonantajana taustalla. Ajatuksena meillä on ollut se, että joka kerta olisi jotain uutta leivottavaa. Viime viikolla bongasin paikallislehdestä hyvän ja helpon focaccia-leivän ohjeen, jonka ajattelin jakaa myös täällä blogissani.

F O C A C C I A

8,5 dl vehnäjauhoja

2,5 tl suolaa

11 g kuivahiivaa (1 pss)

1/4 dl oliiviöljyä

3,5 dl kylmää vettä

Lisäksi oliiviöljyä, timjaminlehtiä, rosmariininoksia ja sormisuolaa

Sekoita jauhot, suola, hiiva ja oliiviöljy kulhossa. Lisää kylmä vesi vähitellen taikinaan. Sekoita pari minuuttia. Taikina saa jäädä hyvin kosteaksi. Vaivaa taikinaa 18 minuuttia, kunnes siitä tulee venyvää. Anna taikinan levätä kulhossa puoli tuntia.

Sivele uunivuoka oliiviöljyllä. Painele taikina vuoan pohjalle. Nypi timjamista ja rosmariinista lehtiä ja painele ne taikinaan sormin. Sivele pintaan kevyesti oliiviöljyä.

Anna nousta liinalla peitettynä kaksinkertaiseksi. Siihen menee noin tunti. Pirskota pintaan vielä oliiviöljyä ja ripottele päälle sormisuolaa. Paista 215 asteessa uunissa noin 20 minuuttia.

Posta focaccia paistamisen jälkeen vuoasta ja jäähdytä ritilän päällä.

Leipä ei ole mitenkään nopeasti valmistuvaa, sillä taikinaa nostetaan useampaankin kertaan. Ja kuten yleensä meillä on tapana, leivonnassa piti tällä(kin) kertaa soveltaa, sillä ohjeessa oli käytetty oliiviöljyä ja  meiltä löytyi kaapista vain rapsiöljyä. Yrttien kohdalla piti myös vähän mukailla, sillä meillä oli tuoretta rosmariinia, mutta timjamia vain kuivemmassa muodossa. Todennäköisesti oliiviöljystä olisi tullut enemmän makua, mutta tällaisena sovellettunakin versiona se oli erinomaista.

Tässä kuussa meillä on leivottu enemmänkin. Viime aikoina poika on tehnyt myös kuivakakun ja tällä viikolla täytekakun. Leipomukset on tarkoituksella valittu suhteellisen helpoiksi, sillä haluan, että pojalle tulisi onnistumisen iloa ja ennen kaikkea "matala kynnys" leipomisen aloittamiseen. Ei meillä vielä kovin innokasta jauhopeukalo-teiniä ole, mutta toivotaan, että joskus myöhemmin. Pääasia on, että hän tekee edes jotain... ja saa mallin siitä, että aina ei tarvitse ostaa kaikkea valmiina kaupasta.

Focaccia-leipä onnistui ja todennäköisesti tätä tehdään meillä jatkossakin, sillä ei ole tuoreen ja itseleivotun leivän voittanutta. Kannattaa kokeilla!