Välimaastossa

Minulla on ensimmäinen opiskeluviikko takana ja kieltämättä tässä on ollut vähän totuttelemista. Minulla menee kahdet eri opinnot päällekkäin tämän vuoden loppuun asti, joten nyt on täytynyt aikatauluttaa arkea lähiopetuksen ja etäopetuksen kesken. Opiskelurytmini on kieltämättä vähän hakusessa. En koe olevani täystyöllistetty, mutta opiskelija-arki on vähän erilaista kuin töissä oleminen.

Opintoni täydentävät toisiaan mielestäni aika hyvin. Nykyajan opintopolku ja henkilökohtaistamiset tekevät opiskelusta mielekästä, ainakin näin aikuisopiskelijan näkökulmasta katsottuna. Pystyn suunnittelemaan opinnot sellaisiksi, että ne palvelisivat yrittäjyyttäni mahdollisimman hyvin. Ajatuksena on ollut, että pystyisin panostamaan opiskelujeni lomassa tehokkaammin yritykseeni; mainontaan, palvelumuotoiluun ja asiakashankintaan. Yritän hyödyntää opiskelun ja yrittämisen "synergiat" mahdollisimman tehokkaasti, mutta sen lopputuloksesta en tässä kohtaa ole ihan varma. 

Tällä hetkellä tuntuu, että haahuilen jossain epämääräisessä välimaastossa tai suunta on vähän hukassa. Ehkä olenkin vain malttamaton; haluaisin nähdä pitemmälle tai ihan sinne perille asti, ennen kuin olen päässyt kunnolla edes matkalle. Tällaiselle ikuiselle "varmistelijalle" välimaastossa haahuilu tuntuu jopa vähän ahdistavalta. Tiedostan, että minun pitäisi malttaa vain mieleni, keskittyä olennaiseen ja nauttia tästä (opiskelu)matkasta, sillä senhän takia minä tähän ryhdyin. Opiskelu tuntuu kivalta ja mielenkiintoiselta, mutta onko tunteeni taustalla pieni pelko siitä, että se ei täytäkään kaikkia odotuksiani. Vai epätietoisuus, mitä teen opiskelujen jälkeen? En osaa sanoa, enkä tiedä - ainakaan vielä. 

Liiketoiminnan ammattitutkintoni pitäisi olla tehtynä ensi syksynä ja siihen mennessä ehdin näkemään ja kokemaan vaikka mitä. Uskon, että tuleva HOKS-keskustelu ja toisen opinnon päättyminen jouluna selkiyttävät tuntemuksiani vähitellen. Tämän ikäisenä voisin opetella kehittämään ainakin vähän enemmän maltillisuutta.

Huomenna on kuitenkin uusi päivä...ja uudet mahdollisuudet.