Jotain kivaa odotettavissa

Olemme tässä jo jonkin aikaa pähkäilleet kesälomareissumme kohdetta. Miehellä on vielä lomapäiviä käyttämättä, joten matkan ajankohta ja kohde piti päättää. Halusimme tietenkin johonkin lämpimään, Suomen kesä kun on aina vähän arvaamaton.

 

 

 

Mies halusi ehdottomasti paikkaan, missä voisi nautiskella koko viikon "mereneläviä". Poika halusi paikkaan, jossa olisi uima-allas mielellään vesiliukumäellä varustettuna  ja minä halusin mahdollisimman lyhyen lentomatkan päähän. Muutamia kohteita netissä surffatessamme päädyimme lopulta Kreetan saarelle.

 

 

 

Minä olen lomaillut kyseisellä saarellä 80-luvun lopulla ja ainakin silloin siellä oli mukavaa; lämmintä riitti, oleminen oli suhteellisen edullista ja ihmiset olivat ystävällisiä.Tai sitten aika kultaa muistot. Mies ei ole koskaan käynyt tässä maassa, joten päätöksen tekeminen oli suhteellisen helppoa. Matka varattiin sunnuntaina ja tämä kevät menee varmasti nopeasti, kun on jotain kivaa odotettavissa...

 

 

 

(Tämän bloggauksen kuvat on kopioitu suoraan Kreeta pieni matkaopas -sivuilta ja olen hieman muokannut myös näitä alkuperäisistä kuvista. Siksi kuvien laatu on hieman heikohko, mutta tunnelma välittyy varmasti näistä.)

 

 

 

 

 

Ajatus sunnuntaille

Poika lainasi viime viikolla kirjastosta kirjoja ja yksi niistä oli Maukan ja Väykän  pieni kirja ystävyydestä. Muutamana iltana poika on lukenut kirjassa olevia ajatuksia ääneen. Tähän kirjaan on koottu kissan ja koiran (siis Maukan ja Väykän) humoristisen filosifisia mietteitä ystävyydestä, seikkailemisesta ja elämän tarkoituksesta. Tässä yksi ajatus sunnuntaille, olkaa hyvä...

 

 

 

Elämän tarkoitus

 

Minä en vieläkään tiedä, kuka keksi hernekeiton.

Kaikkia kysymyksiä ei ehdi kysyä elämän aikana.

Elämän tarkoitus on sen jakaminen toisten kanssa.

 

 

 

Niinpä :)

 

 

 

 

Ja seuraavaksi minä suuntaan pienelle kävelylenkille ja valmistauden tulevaan työviikkoon. Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille blogini lukijoille!!!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Aamukävelyllä

Tänään lähdimme aamukävelylle koko perheen voimin. Poika aloitti kevään pyöräilykauden ja me vanhemmat tyydyimme kuluttamaan kengänpohjia.

 

Pitkästä aikaa aurinkokin näyttäytyi. Viime yönä täällä oli varsinainen kevätmyräkkä; tuuli ja satoi vettä aika tavalla. Aamulla myrskystä ei ollut enää tietoakaan ja aamulenkin sai tehdä kauniissa kevätsäässä.

 

 

Jää peittää vielä merenlahtea, mutta on vain ajan kysymys, milloin ne lähtevät. Jotenkin sitä toivookin, että kevät tulisi tänä vuonna kertaheitolla.

 

 

 

 

Tänään on jo paljon ehditty. Aamulenkin jälkeen lähdimme jäähallille jännittämään pojan peliä (voitto tuli ja poika oli maalissa!) ja nyt ollaan kotona hetken aikaa. Naistenpäivän kunniaksi mies on luvannut viedä minut illalla ulos syömään (= hirvipeijaisiin) ja se sopii kyllä minulle oikein hyvin. Minulla oli mennyt päivämäärät hieman sekaisin ja itse olin mennossa peijaisiin vasta kahden viikon päästä. Onneksi mies alkoi eilen puhumaan asiasta, joten ehdin järjestelemään pojalle yökyläpaikan mummilaan. Illan vaatetuksesta ei ole vielä tietoakaan, mutta tähän hätään en lähde enää mitään uutta hankkimaan. Eiköhän tuolta vaatekaapista jotain löydy. Vanhoilla mennään.

 

 

Ei tässä tämän kummempaa. Minä taidan mennä ottamaan pienet kauneusunet...varmuuden vuoksi :)

 

 

 

Aurinkoista ja mukavaa lauantaita kaikille!

 

 

 

 

 

Kevätfiilistä etsimässä

Olen tässä jo jonkin aikaa huokaillut, että kevätfiilikseni on jollain tavalla hukassa. Vieläkään en ole intoutunut vaihtamaan tekstiilejä keväisempiin ja perusteellisempi kevätsiivouskin on tekemättä. Minä alan jo vähän tuskastua. Mies lohdutti minua eilen toteamalla, että hänestä kevät on vasta huhtikuussa. Sain tästä ehkä hieman lisää "armonaikaa" kevätfiiliksen heräämiseen.

 

Tänään lähdin hakemaan keväisempää oloa minun suosikkitaimimyymälästäni, mutta tällä kertaa jouduin pettymään kevätkukkatarjontaan. Taitaa olla niin, että olin sittenkin liian aikaisin liikkellä, sillä tovin kierreltyäni mukaan lähti yksi St Paulia ja kaksi ruukkua narsisseja.

 

 

Tällä kertaa kukkasista ei tullut väriloitoa tänne kotiin, mutta jotain elävää kuitenkin.

 

 

St Paulian laitoin keittiön ikkunan eteen ja narsissit menivät isolle ruokapöydälle. Narsisseita tuli kieltämättä vähän pääsisäisen tunnelmaa, mutta ollaan nyt sitten vaikka hieman etuajassa sen suhteen.

 

Sisustuslehdistä olen sujuvasti lukenut kevään sisutustrendejä, mutta jotenkin tuo sisustus- ja kevätsiivousinto ei ole vielä tarttunut minuun. Pitäiköhän alkaa jo huolestua?

Herkkuhetki

Tänään on vietetty laskiaistiistaita ei niin perinteisessä talvisäässä. Meillä oli töissä suunniteltu ulkoilupäivä ja tänään sainkin olla pienen ryhmän kanssa pari tuntia metsäretkellä. Kiikarit kaulassa olimme kuin parempiakin lintubongareita ja reissussa tuli bongattua ainakin tyhjiä linnunpönttöjä. Ruokana oli laskiaistiistaiseen tapaan hernekeittoa ja jälkiruoaksi pannukakkua hillon kanssa.

 

Tänään työpäiväni oli poikkeuksellisesti lyhyempi ja hain pojan iltapäiväkerhosta aikaisemmin. Kävimme kirjastossa hakemassa hänelle oman kirjastokortin ja tietenkin hänen piti päästä lainaamaan myös kirjoja. Sen jälkeen suuntasimme kotiin ja päiväkahville, sillä siellä meitä odotti herkkuhetki.

 

 

 

 

Olin eilen ostanut lähikaupastastamme laskiaispullia ja nyt oli meidän vuoro päästä syömään näitä herkkuja. Isäntä oli ottanut varaslähdön jo eilen. Kylläpä maistui hyvälle!

Laskiaistiistai on sujunut täällä kotona hyvinkin rauhallisesti. Ilmeisesti "ulkoilmamyrkytyksen" saaneena vetaisin pienet (tunnin mittaiset) päiväunet! Illalla ajattelin mennä vielä kävelylenkille ja silmäillä tänään postista tulleita sisustuslehtiä. Mukavaa "laskiaislekottelua" siis tiedossa...

Huomenna onkin jo keskiviikko eli tässä vaiheessa voi todeta, että viikko on jo hyvässä mallissa. Huomisen jälkeen ylihuomenna onkin taas perjantai :)

"Veräjänvartija"

Meillä kiekkokausi alkaa olla lopuillaan. Pojalla on vielä muutamat harjoitukset ja pelit. Kauden päätteksi on vielä yksi vähän isompi turnaus ja sitten tämä jääkiekkokausi olisi paketissa. Tänään oli pojan vuoro pukea maalivahdin varusteet päälle. Toisen kerran tämän kauden aikana...

 

 

Varusteet ovat melko massiiviset ja pukemisjärjestyskin poikkeaa jonkin verran kenttäpelaajan varusteista. Minä sain kunnian olla taas "hovipukijana" ja hiki siinä hommassa tulee. On tarroja, remmejä ja rensseleitä...melkoista virittämistä, mutta saatiin kuin saatiinkin ne ihan oikein(päin)  päälle!

 

 

 

Eteisessä piti vähän kuivaharjoitella torjuntoja ja kokeilla polvisuojusten eli patjojen kireyttä. Ja hyvin se hanskakäsikin heilahti!

 

 

 

Maalivahdin homma ei kuulu pojan suosikkirooliin, mutta jokaisen joukkueen jäsenen kuuluu kokeilla maalivahtina olemista 1-2 kertaa kaudessa, sisältäen muutamat viikkoharjoitukset ja sen päätteeksi aina peli. Sen jälkeen vuoro siirtyy taas seuraavalle. Ihan hyvä systeemi minun mielestäni. Tänään harjoituksien jälkeen hallilta kotiutui ihan tyytyväinen ja hikinen pikkumies...

 

 

 

 

Kiekkokausi päättyy siis maaliskuussa ja huhtikuussa meillä ei harrasteta mitään. Joku voi tässä kohtaa kuulla pienen riemunkiljahduksen ja helpotuksen huokauksen meikäläisen suusta. Pieni harrastustauko voi olla ihan hyväkin, sillä jääkiekkotreenit sitouttavat jonkin verrankin meidän menojamme harjoituskauden aikana, ainakin toisen vanhemman osalta (eli yleensä äidin!).

 

Toukokuussa vaihtuu urheilulaji eli silloin alkaa jälleen jalkapallo. Onneksi harjoituksia ja pelejä on vain yksi viikossa (=siis kaksi menoa viikossa) ja nekin ovat sopivasti viikolla. Juhannusviikosta alkaa vielä kesätauko eli kesällä voi ihan oikeastikin lomailla. Tosin mainittakoon vielä, että tänään ilmoitin pojan kesäkuun alussa järjestettävään nelipäiväiseen jääkiekkoleiriin eli kyllä meillä kiekkoillaan vähän kesälläkin...ettei ihan pääsisi taidot ruostumaan.

 

 

 

 

 

 

Ei mitään uutta sisutusrintamalla

Se olisi sitten maaliskuu ja kevät! Tänään täällä oli havaittavissa pienimuotoista auringonpaistetta ja olisi voinut luulla, että on jopa huhtikuu. Vähän vaisua on tämä kodin sisutaminen tällä hetkellä. Olen katsellut kodin nurkkia vähän sillä silmällä, että jotain pientä pitäisi tehdä. Mutta jonkinlainen horrostila jatkuu edelleen...

 

 

Koska muutokset ovat olleet olemattomat, ei täällä uutta kuvattavaakaan oikein ole. Suunnitteilla oleva kirjahyllyprojektini odottaa myös toteutumista, mutta vielä mennään näillä tikapuuhyllyillä.

 

 

 

 

 

Itseni tuntien en ole kiinnittänyt näitä mitenkään, vaan ne nojaavat omalla painollaan seinään. Meillä on näitä hyllyjä kaksi kappaletta ja ne ovat osoittautuneet oikein hyviksi ostoksiksi. Voi olla, että jonain päivänä näiden paikalla on kuitenkin jotain ihan muuta.

En ole tainutkaan esitellä erästä sisutushankintaani n.vuoden takaa. Löysin Askosta tälläisen lokerikon, joka oli ihan pakko ostaa. Tälle ostokselle ei ollut muuta perustetta kuin että, se oli kivan näköinen. Noh, Peruste sekin :)

 

 

 

 

Tänä päivänä(kään) sille ei ole löytynyt mitään järkevää "funktiota". Siinä voisi säilyttää vaikka mitä "tilpehööriä", mutta meillä se on saanut olla tyhjänä... ihan vain kirjahyllynkoristeena.

 

 

 

Tämä päivä on on mennyt perinteisissä merkeissä jäähallilla. Vähän aikaa sitten vei pojan mummille yökylään ja kohta valmistaudemme miehen saunomiseen ja Putouksen finaalin katsomiseen. Vähän on sellainen "laimea" olotila. Johtuneeko viime viikon sairastelusta vai mistä, mutta joku energiapläjäys pitäisi saada...