Paritehtävä ja pari tehtävää...

Sisustusopinnoissa lisätehtäviä satelee siihen malliin, että vähän tämä suunnittelutahti jo hirvittää. Olen yrittänyt olla ahkerana ja sainpa yhden alustavan kalustekollaasin tehtyä liittyen ns. paritehtävään...tosin tähänkin on jo muutoksia tulossa.

Tehtävässä piti haastatella asiakasta ja tehdä siltä pohjalta sisustussuunnitelma huoneesta kalustuksineen.
Minulle tehtäväksi tuli kuvitteellisen työhuoneen sisustaminen. Ideat lähtivät pyörimään heti ja valmista alkoi tulla.
Ja koska haluan mennä vaikeimman kautta, teen omasta suunnitelmastani jälleen PowerPoin-esityksen. Tai niin ainakin suunnittelin.
Tämä kuva on otettu suoraan tietokoneen näytöltä. Hyvältä näyttää toistaiseksi...

 

 

Pohjapiirroksen olen jo tehnyt ja sijoittanut kalusteet alustavasti siihen. Tein huoneeseen myös kalustesuunnitelman kollaasimuodossa. Valitettavasti en saanut sivua kopioitua tänne blogiini, vaan kuvat on otettu tästä paperisesta versiosta.

Vielä ei taidot riitä kaikkeen hienoon, mutta jos joskus tässä vielä oppisi lisää...

 

 

 

 

 

 

Sisustusopinnoissani on pari muutakin tehtävää työn alla, joten työpöydän ääressä saisi olla melkeinpä koko ajan.
Suunnitteluun ja asioiden hiomiseen menee meikäläiseltä vielä paljon aikaa, mutta en anna sen häiritä, sillä haluan panostaa ja oppia jokaisesta projektista jotakin...ja opittavaa on! Eilisellä opiskelusessiossa jäin haikailemaan pääsyä piirustuskurssille ;)

 

Tietokoneella ja netissä tulee notkuttua päivän aikana paljonkin, kun haen tietoa ja vinkkejä tehtäviini.

Huomaan, että työskentelyrutiinit alkavat muotoutua sellaisiksi, että on päiviä, jolloin teen todella pitkää päivää ja sitten on taas päiviä, jolloin ei oikeastaan tapahdu mitään. Enää en kauhistele tätä "tehotonta" päivää, sillä olen huomannut, että se päivä on ns. muhimispäivä.

Asioita tulee mietittyä, vaikka ei pöydän ääressä istukkaan.

 

 

 

 

Tänään istun taas vaihteeksi linja-auton kyytiin ja suuntaan kohti Turkua. Iltaluennon aiheena on "Stailaus ammattina" ja meille on asiaan perehdyttämässä ja kertomassa Pientä Pintaremonttia-ohjelmasta tuttu Niina Ahonen. Mielenkiintoinen ilta siis tulossa...jälleen kerran.

Päivän piristyksiä

Leikkokukilla on ihmeellinen vaikutus. Kimppu tulppaaneja piristää kummasti harmaammankin päivän...

Tämän ihanan kimpun ostin maanantaina ruokakaupastamme ja nyt odottelen, että nuput aukeaisivat oikein kukkaloistoonsa.

Tulppaanien väri on hieman harvinaisempi, hennon vaalean violetti.
Hieman epätyypillinen värivalinta meikäläiseltä.

 

 

  

Ja on alku viikossa ollut muutakin piristystä näiden tulppaanien lisäksi.
Kävin eilen parturissa ja meikäläisen hiuspehko sai käsittelyn jälkeen hieman uutta ryhtiä.
Arjen pieniä iloja sekin.

 

 

 

Tänään lähden hyvissä ajoin Turkuun, jossa sisustusopinnoissa aiheena on tällä kertaa "Sisustuksen viimeistely".

Saamme tietoa esitystekniikoista ja pääsemme tekemään myös itse, sillä mukaan pitää ottaa  kaikki mahdolliset piirustusvälineet. Piristävä päivä tiedossa siis tänäänkin. Tosin joudun käymään heti aamulla lääkärissä, sillä pitkittynyt flunssani tuntuu poskionteloissa eikä kurkkukipu tunnu hellittävän ollenkaan. Katsotaan, määrätäänkö oikein troppeja tähän vaivaan...?!

 

 

 

 

Kurkkukivusta huolimatta oikein ihanaa (ja piristävää)  keskiviikkoa kaikille lukijoille!








 

 

Juniorikiekkoilija

Meillä poika on harrastanut jääkiekkoa jo neljä vuotta. Meidän vanhempien toppuutteluista huolimatta poika ilmoitti kuusi vuotiaana, että nyt hän aloittaa sitten jääkiekkoharrastuksen ja sillä tiellä ollaan edelleen. Pojan intohimo jääkiekkoon ei näytä laantumisen merkkejä ainakaan vielä.

On ollut ilo seurata tämän pojan innostusta jääkiekkoiluun. Ura alkoi Leijona kiekkokoulusta ja nyt ollaan kohta jo E-junioreita. Kasvua ja kehitystä on ollut mukava  seurata ja matkan varrella olemme saaneet kaikki myös uusia ystäviä tästä isosta "kiekkoperheestä".

Tänä keväänä oli ensimmäiset totuuden hetket, kun nämä kiekkoilijan alut laitettiin ns. tasoryhmiin. Aluksi meitä vanhempia hirvitti tämä "kastijako", mutta vanhempainillan jälkeen oltiin huomattavasti rauhallisemmilla mielillä. Kaiken tarkoituksena on ollut antaa jokaiselle lapselle mahdollisuus kehittyä omalla tasollaan ja nauttia ennen kaikkea onnistumisista. Kaikkein hienoimmin asiaan ovat asennoituneet nämä lapset. He kokevat edelleenkin olevan yhtä samaa joukkuetta, vaikka joukkueen sisällä onkin kolme eri ryhmää. Koko asia taisi olla isompi juttu monelle vanhemmalle. Muutamien ottelujen perusteella olen täysin vakuuttunut, että ratkaisu on ollut oikea. Ryhmissä tapahtuu siirtoja sen mukaan, miten lapset kehittyvät. On myös luonnollista, että osa lapsista lopettaa ja osalla tapahtuu kehityspyrähdyksiä. Siksi nämä peliryhmätkään eivät ole "lukittuja".

 

 

 

 

 

Tätä kuluvaa kautta ei ole enää paljoakaan jäljellä. Harjoittelu-ja pelirytmi on ollut kohtuullista sekä lapsille että vanhemmille. Kahdet harjoitukset oheisharjoitteineen ja viikonlopun pelit päälle. Seuraavassa ikäryhmässä (E-juniorit) harjoittelu ja pelit muuttuvat taas oleellisesti. Pojat alkavat pelata ns. isolla kentällä (viidellä kenttäpelaajalla)  ja oikeilla säännöillä (mm. paitsiot ja rangaistukset), myös harjoituskertoja tulee yksi lisää. Nämä muutokset motivoivat myös lapsia, sillä nyt pelataan jo niin kuin "isotkin".
Tosin taklaukset on (onneksi!) vielä kielletty.

 

 

 

 

 

 

Meillä poika harrastaa jääkiekkoa aina kauden kerrallaan eikä ainakaan vielä lopettamisesta ole puhuttu. Meille vanhemmille se tarkoitta edelleen jäähalliin harjoituksiin kuskaamista, harjoitusten ja pelien seuraamista. Olemme melko tiiviisti mukana vielä kun saadaan olla ja kelvataan. Jääkiekkoilu on väkisinkin vähän koko perheen harrastus, mutta mitä sitä ei lapsen eteen tekisi.
Varsinkin kun voisi sitä lapsi aikaansa huonomminkin viettää...

 

 

 

 

 

Tämän postauksen kuvat ovat sunnuntain  Kankaanpään reissusta, jossa olimme koko perhe mukana. Päivä siellä meni mukavasti  ja pojat voittivat molemmat pelit niukasti. Seuraavat ottelut pelataan vasta muutaman viikon päästä. Tällä viikolla on vielä kahdet treenit ja niihinkin tulee viikon tauko hiihtoloman takia. Nyt päästään vähän huilailemaan ennen kauden viimeisiä loppurutistuksia...

.

 

 

 

 

 

Yhtä kokemusta rikkaampana

Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen olin Turun Rakenna ja sisusta -messuilla töissä vain perjantaina. Lauantaina minusta ei ollut oikein mihinkään, sillä flunssa (no.2) sai minusta yliotteen. Tässä kuitenkin vähän tunnelmia hienosta ja mielenkiintoisesta työpäivästä.

 

Olimme Sisutusakatemian opiskelijaporukalla kertomassa ja mainostamassa koulutusta yhdessä opettajiemme kanssa.

Päivän aikana mielenkiintoa ja kyselyjä riitti ja oli melko helppoa mainostaa näin hyvää koulutusta.

 

 

Lisäksi saimme ratkoa asiakkaiden kanssa yhdessä heidän sisustuspulmiaan.
Joku mietti tulevan remontin värimaailmaa ja mahdollisia tapetteja, joku kaipasi olohuoneeseen kaluste- ja tekstiiliratkaisuja.
Joku taas kaipasi tapetointi-ideaa tai vierashuoneen  pintamateriaaleihin ratkaisuja.
 Meille oli järjestetty oma suunnittelupaikka ns. messuaulaan, jossa otimme asiakkaita vastaan.
Jokainen meistää oli tuonut mukanaan vielä tapettimalleja ja esitteitä kasapäin.
Kaikkein eniten käyttöä taisi olla kuitenkin kynille ja luonnoslehtiöille...

 

Perjantai oli vielä hiljainen päivä. Silloin oli ehkä enemmän liikkeellä yrityksiä ja opiskelijoita.
Lauantaina oli ollut enemmänkin kuhinaa osastolla. Naiset olivat saaneet tehdä oikein kunnolla töitä.
Onneksi olin sentään edes perjantaina mukana antamassa sisustusneuvoja.
Ja se olikin tosi mukavaa ja mielenkiintoista!

Alun perin olin suunnitellut, että olisi kiertänyt messuilla oikein ajan kanssa ja kuvannut sieltä vähän materiaalia tänne blogin puolelle.

Näin ei kuitenkaan tapahtunut, joten siksi kuvasaldo on vähän kehnonlainen. Valitan.

Ei kuitenkaan niin huonoa ettei jotain hyvääkin. Lauantaina kurssikaverini soitti vielä illalla ja pyysi minua mukaan yhteen isompaan projektiin, joka mahdollisesti "poiki" jotain tuolta messuilta. Toistaiseksi asiasta ei ole vielä mitään kerrottavaa, mutta ehkä hetken päästä. Vaikka viikonloppu ei sujunut ihan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti, olin kutenkin tyytyväinen tähän yhden päivän työrupeamaan. Olenpahan taas yhden (mahtavan) kokemuksen rikkaampi...


 

 

"Kootut teokset"

Oman ja lapsen sairastelun takia minulle tuli "ylimääräinen" päivä kotona. Koska en päässyt lauantaina messuille jakamaan sisustusneuvoja muille ihmisille, päätin ryhtyä kotona vähän sisustushommiin...

 

 

Olin jo viikkoja sitten tilannut IKEAsta TV-tason, joka ei meille tulisi siihen tarkoitukseen.

Paketti oli pitkän aikaa koskemattomana (ja tiellä) huoneessani, mutta nyt päätin ryhtyä katsomaan, mitä paketissa olikaan...

 

 

 

 

 

Sen verran on tullut askarreltua näiden huonekalujen kimpussa, ettei kokoamiseen enää tuhraannu paljoakaan aikaa.

 Eniten aikaa taitaa viedä työhön ryhtyminen ja työvälineiden hakeminen.

 

 

 

 

 

 

Koska meikäläisen käsivoimat eivät ole hääppöset hain avukseni vähän konevoimaa.

Johan alkoi homma sujua!

 

 

 

 

Taso on sen verran kapea ja kevytrakenteinen, että sillä oli tässä huushollissa useampikin paikka.

Hetken pähkäiltyäni laitoin sen (alkuperäisen suunnitelman mukaisesti) meidän makuuhuoneeseemme.

 

 

 

 

Hyllyt ammottavat toistaiseksi tyhjyyttään ja tämän kokoamisponnistelun jälkeen en jaksanut alkaa sommittelemaan tähän enää tavaroita.

Nyt on kuitenkin isoin homma tehtynä ja loput ovatkin vain hienosäätöä. Ihan suhteellisen hyvä saavutus toipilaalta...;)

 

Tänään meillä on ohjelmassa lapsen jääkiekkopelireissu Kankaanpäässä. Voi olla, että meillä isäntäkin lähtee kannustusjoukkoihin mukaan. Lähtö on yhden aikoihin iltapäivällä ja siellä menee koko päivä. Tämän jälkeen pojan peleissä on kolmen viikonlopun tauko ja sen jälkeen on muutamat viimeiset tämän sarjakauden pelit jäljellä. Sitten tämä "ihanuus" loppuu vähäksi aikaa. Kevään merkkejä siis ilmassa...

 

 

 

 

Tänään on ystävänpäivä ja lähetän kaikille lukijoilleni oikein lämpimät virtuaaliset ystävänpäivähalaukset!

 

<3

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pientä ohjelman muutosta

Meillä meni loppu viikon suunniteltu ohjelma hieman uusiksi.

 

Torstaina-illalla kävimme pojan kanssa päivystyksessä kipuilevan korvan kanssa. Pitkään jatkunut flunssa oli ilmeisesti aiheuttanut tämän akuutin korvatulehduksen. Meillä poika on sairastellut korviaan paljonkin pienenä, mutta harvoin hän on niitä valitellut tai itkenyt. Nyt oli kuitenkin niin kipeä, että itku tuli monta kertaa illan aikana. Olin varannut pojalle lääkärin seuraavalle päivälle, mutta tämä ärhäkämpi korvatulehdus vaatiikin pikaisempia hoitotoimenpiteitä. Onneksi apua saatiin kuitenkin suhteellisen nopeasti.

Nyt keittiön sivupöydällä on ihan komea kokoelma lääkkeitä...

Meillä isäntä jäi perjantaiksi hoitamaan poikaa kotiin ja minä lähdin Turkuun messuille töihin. Minulla on ollut flunssan jälkeen loppu viikosta kurkku vähän kipeänä (oman flunssan jälkitautia?) , joten hieman olotilaani tunnustellen lähdin kuitenkin messuille. Hyvin siellä päivä meni muutamia sisustuspulmia ratkoessa. Hallissa oli sen verran kalseaa ja minä ohuessa "edustuspaidassani", että oloni alkoi tuntua päivän aikana enemmän tukkoiselta. Niinpä päätin jäädä täksi päiväksi kotiin parantelemaan kipeätä kukkua ja yleistä olotilaani. Niin mielelläni olisin vielä lähtenyt täksi päiväksi suunnitteluhommiin, mutta järjen ääni voitti. Ensi viikolla meillä on kahtena päivänä opiskelua ja tiedossa on jälleen niin mielenkiitoisia luentoja, joista en todellakaan halua olla pois.

 

Jälleen kerran voi todeta, että ei mennyt ihan niin kuin alun perin luki loppuu viikon käsikirjoituksessa. Tilanteet ja asia voivat muuttua nopeastikin ja tämä tuli jälleen todistettua. Nyt mennään vähän rauhallisemmin, koska 2/3 perheestä on enemmän tai vähemmän toipilaana. Onneksi meillä on tuo apteekin "sivukonttori" tuolla keittiön sivupöydällä. Kyllä täältä kohta noustaan uuteen lentoon!

Töihin messuille

Huomenna, perjantaina, suuntaan aamulla nenäni jälleen kohti Turkua. Menen  "töihin" Sisustusakatemian messuosastolle...

Meille sisustusopiskelijoille tarjottiin mahdollisuus osallistua messuille ja kokeilla vähän alan töitä. Ratkomme osastolla ns. sisustusklinikalla ihmisten tuomia/esittämiä sisustusongelmia. Sisustustehtävät tulevat olemaan pienimuotoisia, mutta ratkaisun/idean löytyminen ja piirtäminen tulee olemaan varmaan mielenkiintoinen prosessi. Kaikille osapuolille.

Vähän on perhosia vatsassa, sillä en ole koskaan aikaisemmin ollut näissä "oikeissa hommissa". palkkaahan me emme saa, mutta toivottavasti rutkasti hyviä kokemuksia. Jos liikut messuilla, tervetuloa Sisustusakatemian osastolle (D 16) ja moikkaamaan meikäläistä.

Tuleva viikonloppu meneekin hieman ohjelmoidummin. Perjantain ja lauantain olen Turussa messuilla ja sunnuntaina lähden koko päivän reissulle seuraamaan pojan jääkiekko-otteluita Kankaanpäähän. Sen verran on tuleva ohjelma tiivistä, että todennäköisesti en ehdi edes bloggaamaan. Otan messuille kuitenkin kameran mukaan ja voitte seurata elämääni myös tuolta Instagramista.

Nyt täyttyy lähteä hakemaan tapettimallikirjoja lainaksi tuonne messuosastolle. Toivottelen jo tässä vaiheessa oikein mukavia viikonloppuja ja palaan "sorvin ääreen" luultavasti vasta maanantaina. Siihen asti.