Juhlan aika

 

Tänään juhlimme (päivän etuajassa) äitimme 75-vuotisjuhlia. Pienimuotoisesti.

Päivänsankari ei halunut, että häntä muistetaan mitenkää erityisemmin. Me lapset halusimme viedä hänet kuitenkin syömään. Tietenkin syntymäpäiväsankarille kuuluu kunnon kukkakimppu. Kimpussa oli seitsemän ruusua ja viisi neilikkaa (= 75- symboliikkaa). ja vihreää lisuketta...ruusut voivat kuvata myös  seitsemää lastenlasta, jotka kaikki olivat päässeet mummia ilostuttamaan paikan päälle.

 

 

 

 

 

Nautimme yhteisestä ruokailusta pitkän kaavan mukaan. Aluksi kohotimme tietenkin onnittelumaljat maailman parhaalle äidille ja mummille!

 

 

 

 

 

 

Ilo ja nauru (sekä melkoinen pälpätys) oli ilmoilla, kun pääsimme muistelemaan vanhoja.

 

 

Äiti- mummi sai kuunella tietokoneeni (ja netin ) välityksellä  myös muun suvun lähettämän onnittelutervehdyksen radiosta vielä kerran (terveiset vain tädeille !) ja samalla luovutettiin heiltä tullut lahjakortti jalkahoitoon. Äiti-mummi oli hyvin otettu (ja liikuttunut) saamastaan huomiosta.

 

 

 

 

 

Söimme ravintolassa ns. pitkän kaavan mukaan. Aika meni siivillä ja lopuksi otettiin äiti-mummista vielä muutama "virallinen" juhlakuva, joista tässäkin näytillä muutama. Ihanan pirteä ja hyväkuntoinen 75-vuotias! Ihana, rakas äitimme!

 

 

 

 

Lopuksi piti ottaa vielä äidistä ja lapsista kuva, mutta kuinkas ollakaan vanhin lapsista (veljemme) ehti häipymään salakavalasti kuvauksen alta pois. Tässä siis vain kuva teemalla: "Äiti ja tyttäret".

 

 

 

 

Tämän suurempaa juhlaa ei ole siis tiedossa, päivänsankarin toivomuksesta. Syksymmällä viemme sankarin vielä teatteriin ja suuntaamme katseemme tietenkin viiden vuoden päähän, jolloin saamme juhlistaa taas ( ja toivottavasti) pyöreitä vuosia. Ja silloin taas vähän isommalla porukalla.

 

 

Näissä mukavissa juhlatunnelmissa kohti uutta viikkoa!