Pyöräretkellä

Kuluneella viikolla teimme pyöräretken Ahvenanmaalle, tarkemmin sanottuna Maarianhaminaan....

Pakkasimme autoon vähäiset retkeilykamppeet ja polkupyörät. Mukaan otimme poikamme kaverin, jolla takasimme jälkikasvumme viihtyvyyden. Menimme ensin autolla Turkuun ja jätimme sen satamaan. Pyörillä laivaan meneminen oli jo sinällään hauska kokemus, varsinkin pojan kaverille, jolle laivareissu oli vielä ensimmäinen laatujaan. Laivalla lapset saivat hyvin kulutettua aikansa pelisaleissa ja -koneissa, meille aikuisille viiden ja puolen tunnin laivamatka oli ehkä tylsempi. Varsinkin, kun bingossakaan ei tullut voittoja... ;)

 

 

 

 

Perillä Maarianhaminassa olimme päivällä ja noin runsaan kilometrin pyöräilymatkan päässä oli Gröna Udden, viihtyisä ja rauhallinen leirintäalue, alle kilometrin päässä keskustasta. Majoituimme pieneen mökkiin kolmeksi yöksi ja sieltä käsin teimme pyöräilypyrähdyksiä Maarianhaminan kaupunkiin. Lapsilla oli tekemistä jo leirintäalueella, sillä siellä oli hyvä uimaranta, minigolfkenttä ja pomppulinna. Eipä siinä muuta oikein tarvittukaan.

 

 

Koska pyöräilyvarustuksemme oli osittain hieman puutteellista (toisella pojalla oli BMX temppupyörä, jonka takarengas oli kulunut melkein puhki...), keskityimme pieniin pyöräilymatkoihin. Totesimme pyörän olevan erinomainen kulkuväline pienessä Maarianhamina kaupungissa. Tarkoituksenamme oli käydä myös yhdessä museokohteessa, Pommernin laivalla, mutta harmiksemme se oli remontissa. Ahvenanmaalla olisi ollut mielenkiintoisia retkikohteita paljonkin, mutta tällä kertaa meillä oli tyytyminen "lähimatkailuun".

 

 

 

 

 

Kävimme yhtenä päivänä syömässä hyvät pizzat Niska-nimisessä ravintolassa.

Paikkana mielenkiintoinen; näkemisen ja kokemisen arvoinen... ja pizzatkin olivat vielä hyviä. Voimme suositella!

Mielestäni jokaiseen matkaan täytyy ujuttaa aina paikallishistoriaa, edes yhden museokäynnin verran. 

Ruokapaikan vieressä oli pieni museo, joka kertoi ahvenanmaalaisesta venerakentamisen historiasta.

Ei ehkä ihan houkuttelevin retkikohde lapsille, mutta tulipahan se historia-annos saatua, kun Pommerniin ei päästy.

 

 

Koska lähtökohtamme reissulle oli olla liikenteessä vain pyörillä, jäi "kunnon" retkeily tällä porukalla näin aikuisen näkökulmasta vähän vähäiseksi. Tämän retken päälimäisenä tarkoituksena oli avartaa maailmaa kotimaassa, antaa lapsille (ja miksei aikuisillekin) uusia kokemuksia ja elämyksiä, nauttia yhdessäolosta ja lomasta sekä virittää pojissa pientä retkeilykipinää.  En olisi ollenkaan ihmeissäni, jos nämä mukana olleet kaverukset innostuisivat joskus vielä lähtemään Ahvenanmaalle keskenään, ehkä hieman paremmalla (pyörä)varustuksella...

 

 

Pyöräretkemme onnistui erinomaisesti. Sään haltijat olivat siinä mielessä puolellamme, että emme saaneet sadetta niskaamme, tosin emme nauttineet myöskään hellepäivistä. Käyttämättä jääneet tavarat luonnehtivat hyvin reissuamme. En tarvinnut matkalle pakattua yhtä hellepaitaa, aurinkovoidetta, hyttysmyrkkyä, järjestelmäkameraa (kaikki kuvat kännykällä), pyörän kumin korjaussettiä... enkä fööniä!

 

 

Ja niin kuin yleensä todetaan, matkailun jälkeen on kiva palata jälleen kotiin. Reissusta jäi itselle pieni mielenkiinto lähteä kiertämään vielä (joskus) saariston rengasreittiä, koska Ahvenanmaasta jäi paljon näkemättä. Tämä reissu osoitti, että pyöräillen se onnistuisi vallan mainiosti. Ehkä saamme yllytettyä poikammekin vielä mukaan...