Yhteenvetoa ja ajatuksia vuodesta 2019

Katsaus menneeseen blogivuoteen kertoo lyhyesti ja ytimekkäästi, miten kiireinen olen ollut. Postauksia on tullut blogihistoriani aikana vähiten, ellei oteta huomioon ihan ensimmäistä blogivuottani, joka pyrähti käytiin vasta lokakuussa. Ajan löytäminen kirjoittamiselle ja valokuvaamiselle on hetkittäin ollut todella vaikeaa ja tuntuu ristiriitaiselta, kun ei ehdi tekemää asioita, joista pitää. Jotain olen sentään ehtinyt vuoden aikana tännekin kirjoittamaan ja tässä vielä lyhyt kooste...

 

 

Viime vuonna ehdimme matkustelemaan sekä kotimaassa että ulkomailla.

Tuli käytyä Vuokatissa laskettelemassa, Turkin auringon alla, Tukholman vilskeessä äiti-poika reissussa ja ehdimme olemaan pienen hetken jopa omalla mökillä.

 

 

 

 

 

 

 

Viime vuoteen on mahtunut kaikenlaisia juhlia ja tapahtumia, oikeastaan elämän koko kirjoa.  

On juhlittu pojan koulun lakkauttamista ja siirtymistä yläkouluun ja on vietetty pippaloita uuden työyhteisön kanssa.

On juhlittu syntymäpäiviä ja vietetty siskontyttären häitä. Elokuussa osallistuin myös hyvän ystäväni hautajaisiin.

Vuosi 2019 on ollut hyvin tunteikas, monellakin tapaa.

 

 

 

Viime vuonna olen saanut viettää aikaa ystävien ja läheisten ihmisten parissa. Sain myös paljon uusia ystäviä, joka tuntuu erityisen hyvältä.

Verkostoiduin sosiaalisesti enemmän kuin pitkiin aikoihin  ja kun tässä elämän vaiheessa saa vielä uusia ystäviä, se tuntuu jo etuoikeutetulta.

Kiireisen elämän keskellä ystävät jäävät helposti ja valitettavasti vähemmälle huomiolle, mutta täytyy toivoa, että laatu korvaa määrän.

 

 

 

 

 

 

 

 

Oman yrityksen pyörittäminen jäi (valitettavasti) kesän jälkeen kiireisen arjen jalkoihin.

Haluaisin tehdä sisustussuunnittelua enemmänkin, mutta tässä vaiheessa minun on ollut tyytyminen tähän.

Viime vuonna sain kuitenkin tehdä mielenkiintoisia projekteja ja osa niistä jatkuu edelleen.

Vaikka yrittäjänä toimiminen on minulle enemmänkin harrastus, antaa se mukavaa vasta painoa muulle elämälle.

 

 

 

 

 

Ja sitten on vielä tämä minun rakas pieni perheeni.

Pojastamme on kasvamassa nuori mies ja hänen kasvuaan on mielenkiinoista seurata...ja olla siinä mukana..

Miehen kanssa on pidetty yhtä jo yli kaksikymmentä vuotta, niin elämän ylä- kuin alamäessäkin ja tänä vuonna (2020) meillä tulee avioelämää täyteen jo hulppeat 20 vuotta! Meidän perheen hieman omituinen huumoritaju on meidän vahvuutemme. Pariskuntana teemme asioita paljon yhdessä, mutta myös erikseen. Meillä on omat intohimomme, joita saamme jokainen harrastaa ja toteuttaa. Mies metsästää, kalastaa ja urheilee. Minä sisustan, yritän harrastaa liikuntaa ja kuskaan poikaa harjoituksiin. Jääkiekko vei viime vuonna (ja vie edelleenkin) perheen ja erityisesti omasta aikataulustani sievoisen osan, mutta en valita. Saan olla mukana osaa isoa kiekkoperhettä ja sen kautta olen saanut myös paljon uusia ystäviä.

 

 

Yhteenvetona voisi todeta, että viime vuosi 2019 oli minulle kaiken kaikkiaan hyvä vuosi.

Vaikka vuoteen on mahtunut hyvinkin raskaita hetkiä ja totaaliväsyminen on ollut lähellä, koen kuitenkin, että olen jäänyt plussan puolelle - ja paljon!

Kiitollisena viime vuodesta lähden toiveikkaana ja uteliaana elämään tätä uutta vuotta.

 

 

Tervetuloa uusi vuosi 2020! Olen valmis!