Elämän pienet ilot

Korona-arkea on eletty kohta vuoden päivät. Vuoteen on mahtunut monenlaista. Tilanteessa on eletty hyvin aaltoilevia hetkiä; ensin epätietoisuudessa eläen ja vähitellen siihen sopeutuen. Tässä koronamaratonissa matka on ollut pitkä ja maaliviiva siintää jossain edessäpäin. Välillä vallitseva tilanne on painanut mielen matalaksi ja välillä sen olemassaolon on (melkein) unohtanut...

Koska tilanne on se mikä se on, ja meidän elämänmenomme on määräytynyt sen mukaan, täytyy ne pienet ilot löytää sieltä arjesta. Tämä vuosi, jos mikä, on opettanut (ehkä jo vähän kliseisestikin) ottamaan enemmän hetkestä kiinni, nauttimaan asioita ja huomaaman ne pienet hyvät. Pitkään jatkunut epätietoisuus ja epävarmuus ei voi olla vaikuttamatta meihin jokaiseen. Vaikka minä saan käydä säännöllisesti töissä ja pitää ns. normielämästä kiinni,  huomaan toisinaan itsessäni passivoitumista ja väsymistä tähän tilanteeseen. On päiviä, kun en halua kuunnella yhtään koronauutista ja eilen oli viimeksi sellainen päivä. 

Olin jo pitkä aikaa miettinyt kodin viherkasvien mullanvaihtoa ja nyt oli sopiva hetki upottaa sormet multaan ja unohtaa maailman murheet. Kävin ostamassa multaa ja muita tykötarpeita, jotta pääsin aloittamaan "viherterapiani". Vaikka minulla ei kovin montaa viherkasvia ole, sain kulutettua multaukseen (ja jälkisiivoukseen) useamman tunnin. Muutaman kasvin kohdalla vaihdoin myös ruukkuja ja innostuin laittamaan vielä pääsiäisruohoakin kasvamaan.

Projektin päätteeksi siivosin vielä kodin ja yhdistelin viikon varrella kotiutuneita kukkakimppuja yhdeksi isommaksi. Monet eri kukat ja värit tekivät kimpusta ihanaa "sekameteliä"(tai coctailia) ja samalla se toi raikkaan tuulahduksen keväästä. Tyytyväisenä päivän saldosta kävin vielä illemmalla saunassa ja katsoin vain sellaisia ohjelmia, jotka toivat minulle hyvää mieltä. En ollut tietoisesti lähtenyt tekemään "koronatonta päivää", mutta ilmeisesti alitajuntani teki tässä kohtaa sen ja ohjasi toimintaani.

 Ja mikä oli päivän opetus minulle? Se, että toisinaan tekee hyvää uppoutua johonkin itselle tärkeään tai mielekkääseen tekemiseen ja unohtaa maailman murheet, edes hetkeksi. Se voi olla vaikka liikkumista luonnossa, musiikin kuuntelua, lukemista tai käsillä tekemistä. Jotain itselle merkityksellistä, josta tulee hyvä ja tyytyväinen olo. Just niitä elämän pieniä iloja!