Virkattu kesäkassi

Olin jo jonkin aikaa miettinyt jonkun nopean ja helpon käsityöprojektin tekemistä. Aikaisemmin keväällä bongasin jostain netin syövereistä erilaisia virkattuja kasseja. Ajatus jäi muhimaan ja odottamaan parempia aikoja. Kesäloman alkaessa eräänä sateisena aamupäivänä koin hetken koittaneen. Hain jälleen internetistä ohjeita hyvään (=helppoon) kesäkasiin. Kaapissa oli jo valmiina vanhaa trikoo-ontelokudetta ja virkkuukoukku, joten pääsin aloittamaan heti sopivan ohjeen löydyttyä.

Kesäkassin tekeminen oli kiitollista tekemistä, sillä työ etene nopeasti ja ohjeet olivat selkeät. Minulla meni kassin valmistamiseen n. kolme tuntia ja omaan tyyliini uskollisena tein vähän muutoksia ohjeisiin. Silmukoiden ja kerroksien määrä määrittelee kassin koon ja minä halusin tehdä kaupunkikassin, johon mahtuu A5 kokoinen kalenteri ja muut tarpeelliset asiat. Erilaisilla sangoilla saa varioitua kassin ulkonäköä ja minä tein kassin sivuihin "integroidut" sangat. Tavoittelin laatikkomaista muotokieltä ja tällä sankaratkaisulla se onnistui mielestäni hyvin.

Virkattu kassi aloitettiin tekemään pohjasta ja kerrokset tehtiin koko ajan reunaa kiertäen. Tässä käytettiin pääsääntöisesti vain kiinteitä silmukoita ja muutamissa kohdissa piilosilmukkaa, joten jos hallitsee (tai on valmis opettelemaan), nämä kaksi virkkauksen perussilmukkaa kesäkassin tekeminen pitäisi onnistua.

Ontelokude on materiaalina ehkä vähän liian paksua laukkuihin, varsinkin jos tekisi vielä isomman kassin. Tähän projektiin lanka oli vielä sopiva tekemättä kassia liian painavaksi. Se antoi kassille hieman rouheamman ulkonäön kuin ohuemmasta langasta tehtynä ja oma variaationi ohjeista teki siitä myös persoonallisen. Kassin koko (n. 27 cm x 30 cm) on juuri sopiva käsilaukuksi ja se on jopa yllättävän tilava.

Kesäkassin myötä innostuin monen vuoden jälkeen jälleen virkkaamisesta ja katsotaan ehdinkö kesälomani aikana toteuttamaan vielä  jonkun toisenkin virkkauksen. Ajatuksena on, että tekisin vähän isomman kassin ja siinä voisi olla jokin kiva yksityiskohta. Virkkausprojekti tarvitsisi toteutuakseen sadepäivän, joten en ole ihan varma haluanko sitä. Varmuuden vuoksi voisin kuitenkin selata ohjeita ja käydä ostamassa langat...

Onko virkkausinnolle olemassa omaa diagnoosia kuten esim. neuloosille on?
Virkkausmania?

Kesälomapäivitys osa 1

Kesälomani on alkanut ja ajattelin jos tänä kesänä ehtisin kirjoittaa kesäloman tapahtumista viikottain. Ensimmäinen lomaviikko on takana ja seuraavassa muutamia poimintoja siitä.

Koska meillä on tiedossa perhejuhlat heinäkuun puolivälissä ja olemme päättäneet järjestää ne kotoa, on se aiheuttanut pientä painetta kotinurkissa. Mitään sen suurempaa remonttia emme ole ajatelleet tehdä, mutta jonkinlaista tarvetta pienimuotoiseen ehostamiseen on ollut. Suurin tarve on ollut ehdottomasti meidän pihallamme, joka on viime vuosina jäänyt enemmän tai vähemmän hoitamatta. Meillä on muutamia puutarha-alueita, jotka tarvitsivat ehdottomasti siistimistä, joten loman ensimmäiset päivät olivat oikein hyvät pihalla huseeraamiseen.

Kävin läpi meidän muutamat istutusalueet; kitkin rikkaruohot pois, siistin reunat ja laitoin uutta kuorikatetta. Työmaa eteni suhteellisen jouhevasti, kun vain pääsin työn alkuun. Ja kun pääsin kerran vauhtiin, istutin samoilla energioilla terassin ruukkuihin vielä kesäkukkia. Aika pienillä asioilla piha ja terassi tuli siistimmäksi. Mies ehti korjaamaan terassiamme ja talven vaurioittamia ulkoportaitamme ja minä innostuin pesemään ikkunat, joten ulkoiset puitteet ovat nyt jokseenkin valmiita. Ensi viikolla ajattelin vielä vähän tehdä muutamia kukka-/kasvilisäyksiä ja hienosäätää terassia juhlakuntoon. Mielenkiinnolla seuraamme lähiviikkojen säätiedostuksia, sillä suunnitelmissa on pitää juhlat ulkona, mutta tarvittaessa pystymme pitämään juhlat myös sisällä.

Juhlia varten olen ulkoistanut tarjoilun eli olen suosiolla tilannut ne pitopalvelusta. Meillä juhlissa tarjotaan ruokaisaa salaattia ja suolaisia piirakoita sekä tietenkin kakkukahvit. Tarjoilun osalta asiat alkavat olla kunnossa, sillä yritän pitää tarjoilun kohtuullisena ja oikeastaan vasta juhlaviikolla asiat tiivistyvät varsinaisiksi teoiksi. Tällä hetkellä olotila on suhteellisen rauhallinen, sillä kovin paljon etukäteisvalmisteluja en voi tässä kohtaa tehdä. Sateisen juhlapäivän varasuunnitelma aiheuttaisi pientä huonekalujen järjestelyjä, mutta sen tarve ilmenee vasta lähempänä juhlia. Juhlien yksityiskohdat: tarjoiluastiat, pöytäliinat, servietit, kukat yms. ovat juhlaviikon to do-listalla, nyt yritän vain kelata, mitä vielä pitäisi muistaa tehdä tai ottaa huomioon.

Juhlasuunnittelun lisäksi olen ehtinyt valokuvaamaan ja tekemään käsitöitä. Alkuperäinen tavoite lomalleni olikin, että ehtisin valokuvaamaan enemmän ja se näyttää toistaiseksi toteutuneen. Valokuvaaminen vaatii, ainakin minulla, tietynlaisen mielentilan tai inspiraation ja ennen kaikkea aikaa. Vaatimaton kuvauskalustoni asettaa omat haasteensa valokuvaamiselle, mutta se ei estä minua suunnittelemasta ja toteuttamasta ideoitani. Kuvaussuunnitelmia visioidessani olen niin innoissani ja keskittynyt että jopa ajan-ja paikantaju hämärtyy - luovuus vie mennessään...

Olen päässyt "lomamoodiin" nopeasti ja minulla se kanavoituu usein tekemisen ja luovuuden kautta. Luovuuspuuskissani innostuin yhden aamupäivän aikana virkkaamaan kesäkassin ja nyt on mietinnässä jo seuraava käsityöprojekti. Virkatusta kesäkassista ajattelin tehdä vielä erillisen postauksen, jos vaikka joku muukin innostuisi virkkaamaan. Minulle käsitöiden tekeminen on samalla tavalla rentouttavaa kuin valokuvaaminenkin. Se, että saa tehdä jotain konkreettista, näkyvää ja vielä omin käsin tehtyä, on todella palkitsevaa. Lopputulos ei ole välttämättä täydellinen, mutta se ei haittaa minua. Minulle tärkeintä on tekemisen ilo. Se, että pystyn (ja saan) toteuttaa omia visioitani ja ideoitani - ja olla luova.

Olen ollut nyt viikon lomalla ja vielä olisi viisi viikkoa edessä. Tuntuu, että olisin ollut lomalla kauemminkin ja se todistaa todennäköisesti sen, että olen osannut viettää alkulomani oikein. Samalla kaavalla siis tähänkin viikkoon!

Luova tauko

Postaustahti on venahtanut vähän pitkäksi, koska on tuntunut siltä, ettei ole mitään kirjoitettavaa, vaikka  tänä keväänä on tapahtunut merkittäviäkin asioita. On tuntunut, että en ole oikein jaksanut istua työpäivän jälkeen enää tietokoneella. Blogin päivittäminen on ollut useasti  mielessä, mutta se on jäänyt arjen jalkoihin.

Täällä nyt kuitenkin ollaan. Olen ollut viikon lomalla (=vapaajaksolla), joka on tuntunut ihmeelliseltä ja erikoiselta. Erityisluokanopettajana ollessani (yli 20 vuotta) kesälomani on aina määräytynyt koulujen kesälomien mukaan, mutta nyt on toisin. Lomaviikon  jälkeen olen vielä neljä viikkoa töissä ja sen jälkeen jään pidemmälle kesälomalle. Voin todeta, että tässä kohtaa  viikon loma tuli minulle oikeaan aikaan, sillä nyt jaksaa pienen hengähdyksen jälkeen puristaa viimeiset työviikot juhannukseen asti.

Viimeksi kirjoitetun postauksen jälkeen olen tehnyt yhden työurani isoimmista päätöksistä. Pitkän ja tuskaisen pohdinnan jälkeen päätin irtisanoutua työstäni erityisluokanopettajana. Päätös ei ollut millään tavalla helppo, sillä vakituisen työ päättäminen ja epävarman työtilanteen kanssa eläminen aiheutti melkoisesti pohdittavaa. Äitini poismenon jälkeen, päätöksenteko tuntui ehkä helpommalta, sillä elämän rajallisuus ja ainutkertaisuus sai minut tekemään rohkean ratkaisun. Näillä näkymin minulla on töitä ammatillisena opettajan vuoden loppuun asti ja sen jälkeiset suunnitelmat ovat auki. Uskon vahvasti, että asiat kuitenkin järjestyvät.

Keväällä sain myös päähänpiston, että hakeudun opiskelemaan tradenomiksi Satakunnan ammattikorkeakouluun, yrittäjän koulutusohjelmaan. Valintakurssitehtäviä tuli tehtyä hyvinkin tiiviisti maalis-huhtikuun ajan ja valintojen tulokset saan kuulla heinäkuun alussa. Opiskelu toteutetaan kokonaan verkko-opetuksena, joten opiskelu sopisi erinomaisesti tämän hetkiseen elämäntilanteeseen, tosin työn ja opiskelun yhdistäminen tietäisi jälleen vapaa-ajan vähenemistä, mutta siihen koen olevani valmis, jos tulen edes valituksi.

Kevään aikana olen yrittänyt aktivoitua enemmän kodin ulkopuoliseen elämään. Rauman Yrittäjänaisten hallituksessa oleminen on auttanut minua tässä. Kokouksia on riittävän harvoin ja toiminta sopivan aktiivista. Pyrimme järjestämään jäsenillemme vertaistukea, verkostoitumista ja virkistystä. Hyvä osoitus jäsenille suunnitellusta tapahtumasta oli kahden illan savityökurssi, jossa sain toteuttaa monen (kymmenen) vuoden unelmaani. Saven työstäminen ja oman tuotoksen ideoiminen tuntui erinomaisen hyvältä. Töiden valmistuminen tuntui kuin olisi saanut ennenaikaisen  joululahjan; kutkuttavaa jännitystä ja iloista yllätystä lopputuloksesta.

Tiedostan vahvasti, varsinkin näin pienen loman jälkeen, että minun tulisi kiinnittää enemmän huomiota omaan hyvinvointiini. Työ vie edelleen liian paljon aikaa ja energiaani, vaikka se mielenkiintoista onkin. Työpaikalla syksyn suunnittelu on jo pitkällä ja siellä minulla on tiedossa jälleen hieman uusia juttuja. On hienoa, että saan arvostusta työpanostuksestani, mutta samalla huomaan potevani pahemman laatuista "huijarisyndroomaa". Tästä  taidan kirjoittaa ihan oman postauksen, sillä sen verran paljon olen sitä(kin) asiaa pyörittänyt mielessäni.

Nyt kuitenkin valmistautumista tulevaan työviikkoon.
Ja kesäkuukin on jo melkein täällä!