Iisoppi

Yrttiviljelmäni on saanut ensimmäisen (ja ilmeisesti myös viimeisen) yrttinsä. Sain työkaveriltani jo toukokuussa, itselleni vähän tuntemattomamman yrtin, Iisopin.

Tämä melko voimakkaanmakuinen yrtti sopii varmasti moneen ruoanlaittoon,
mutta nyt se saa olla vaan se "kaunis vihreä keittiössä"...

 

 

 

 

 

 Jos jollakin on kokemusta Iisopin käytöstä, niin saa kyllä vinkata tänne päin.

 

Vaikka olemme olleet kesän aikana monta päivää pois kotoa, se on kestänyt kastelematta yllättävänkin hyvin. Tosin kastelen sen aina ennen lähtöämme todella reilusti. Yrtti on näiden kuvien jälkeen kasvanut reilusti pituutta ja rehottaa jo melkoisesti.

Olen leikannut siitä jo pitempiä versoja pois ja on siinä ollut muutama pieni kukkakin.

 

 

 

 

Jokohan tämän uskaltaisi siirtää ulkoilemaan...?

 

 

 

 

 

Välillä leivotaan

Innostuin viime kerralla mökillä ollessamme vaihteeksi leipomaan. Tänne blogin puolelle tämä juttu kuvineen ehti vasta nyt. Kaikki alkoi siitä, kun vaniljarahkapurkilla alkoi viimeinen myyntipäivä uhkaavasti lähentyä, joten googlettamalla löysin olemassa oleviin aineisiin sopivan ohjeen...

Ohje on Marttojen sivuilta ja oli todella helppotekoinen...ja hyvänmakuinen.
Silloiselle puutalkooporukalle ainakin maistui! Kahvihetken päätteeksi piirakkavuokaan jäi yksi vaivainen pala.

 

 

 

 

 

Tässä jaan ohjeen myös teille:

 

Helppo ja herkullinen omena-rahkapiirakka


POHJA:
100 g voita tai margariinia
1 muna
1 dl maitoa
1 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
1 tl leivinjauhetta
3 dl vehnäjauhoja

TÄYTESEOS:
1 prk vaniljarahkaa (tai rahkaa ja vaniljasokeria)
1 dl maitoa
2 munaa
½ dl fariinisokeria (tai hunajaa tai tavallista sokeria)
2-3 tl vaniljasokeria

3 isoa omenaa kuorittuna ja lohkottuna/pilkottuna haluamallasi tyylillä
Pinnalle: kanelisokeria (tai kanelia+sokeria) tai mantelilastuja tai kookoshiutaleita

Sekoita kuiva-aineet kulhossa keskenään. Sulata pohjaan tuleva rasva. Sekoita nopeasti kuivat aineet, muna ja rasva. Sekoita mahdollisimman vähän, ettei taikinaan tule sitkoa. Kaada taikina voideltuun piirakkavuokaan (esim. Pentikin pyöreä piirakkavuoka on juuri sopiva). Taputtele tasaiseksi jauhotetulla kädellä, nosta taikinaa myös reunoille.

Lado omenalohkot (tai tasoittele omenakuutiot) haluamallasi tavalla täytteen päälle.
Sekoita täyteseoksen ainekset keskenään tasaiseksi ja kaada seos omenien päälle/väleihin.
Ripottele pinnalle kanelisokeria.
(Jos haluat, voit ripotella mantelilastuja tai kookoshiutaleita, niistä tulee nätti pinta.)

Paista piirakka kypsäksi 175 asteisessa uunissa alatasolla 40-50 min. Tarkkaile kypsentämisen loppuvaiheessa ja nosta/laske paistotasoa- ja lämpötilaa tarvittaessa.

 

 

Kieltämättä olin hieman skeptinen näiden helppojen ohjeiden suhteen.
Tällä kertaa tämä piirakka onnistui erinomaisesti, vaikka unohdinkin ripotella päälle kaneli-sokeri -sekoitusta.
Lopputulokseen (ulkonäköön tai makuun) unohtaminen ei vaikuttanut. Voi olla, että valmistan pojan syntymäpäiville (sen kääretortun kaveriksi) vielä samanlaisen piirakan.
Jos nyt oikein innostun... ;)




Mökillä tällä hetkellä pojan kavereita yökyläilemässä. Meno on täällä hieman (!) erilaista,  kuin normaalista.
Tähän mäkeen tuli menoa ja meininkiä 3 x enemmän. Huh, huh...






 

Täydennystä

Ostan mielelläni kirjoja, erityisesti sisustus- ja keittokirjoja. Isännän toivomuksesta suuntasin tässä eräänä päivänä kirjakauppaan ostamaan juuri ilmestynyttä Meri-Tuuli Lindströmin kirjoittamaa Mökin keittokirjaa.

 

 

 

 

Tämä kirja oli hyllyssä viimeinen kappale. Hetken selattuani otin sen kainalooni ja suuntasin kassalle.

Keittokirjakokoelmamme täydentyi jälleen yhdellä kirjalla.

 

 

 

 

 

 

Kirjassa on monipuolisesti reseptejä mökkikokeille ja ohjeet tuntuvat melko mutkattomilta.

Perusaineet taitavat löytyä lähes jokaisesta mökkikeittiöstä. Kirjassa ruokaa tehdään mm. muurikalla, grillissä, savustimessa ja maakuopassa.

 

 

 

 

 

 

 

Rakastan kovakantisia kirjoja ja kauniita kuvia. Tässä kirjassa on molempia.

Mielenkiintoisia uusia reseptejä oli paljon ja itseäni kiinnosti ainakin pizzan valmistaminen grillissä. 

Katsotaan nyt sitten, mitä tämän keittokirjan sivuilta päätyy julkaistavaksi tänne blogini puolelle.

Nälkä tässä ainakin tuli :)

 

 

 

 

 

 

Rantapicnikillä

Meidän "Hömppisporukkamme" kokoontui eilen läheiselle uimarannalle viettämään porukan poikien (ja vähän tyttöjenkin) syntymäpäiviä. Meidän joukon pojat täyttävät kaikki kesällä 9 vuotta ja päätimme juhlistaa niitä kaikkia yhdessä.

 

 

 

Picnikin tarjoilut hoidimme äitien kesken nyyttikestien tapaan.

Tarjolla oli jos jonkinlaista sorttimenttia; suolaista ja makeaa...

 

 

 

 

Lapset ottivat rantaelämästä kaiken irti peuhaamalla melkein koko ajan vedessä.

Välillä he sentään malttoivat tulla syömään ja avaamaan syntymäpäivälahjansa.

Rannalla tuuli melkoisesti, mutta aurinko paistoi lämpimästi.

Mikäs oli lapsien telmiessä!

 

Me äidit istuimme rannalla rupatellen (ja syöden) aina välillä vilkuillen jälkikasvumme perään. Ensi vuonna tällä äiti-lapsikerholla olisi juhlavuosi edessä, sillä olemme kokoontuneet silloin jo 10 vuoden ajan. Ensimmäisen kerran kokoonnuimme, kun lapset olivat puoli vuotiaita ja siitä lähtien olemme kokoontuneet epäsäännöllisen säännöllisesti. Porukkamme on vuosien aikana hieman typistynyt, mutta neljä äitiä lapsineen kokoontuvat siis edelleen. Olemme positiivisella tavalla vähän sellainen "hullunkuriset perheet"-sakkia.


Olipa kiva iltapäivä rannalla. Ja tällä porukalla kokoonnutaan taas elokuussa!

Kalakaverit

Mökkireissullamme saimme pojan serkun ( ja meidän kummipoikamme) muutamaksi yöksi seuraksemme. Ja vaikka nykyajan lapset viettävät aikaansa paljon "ruudun" ääressä, saivat nämä kaverukset aikansa muutenkin kulumaan...

Kalaonnea kokeiltiin ensin laiturin päästä...

 

 

 

 

Ja kun ei sieltä napannut, niin pojat lähtivät liikkeelle soutupaatilla.

 

 

Mutta ei kuitenkaan liian kauas :D

 

 

 

Kalareissu oli tällä kertaa lyhyt sekä kestoltaan että matkaltaan.

Seuraavalla kerralla kalaan vähän kauemmaksi... ja paremmalla onnella.

 

 

 

 

 

 

 

Freesausta mökkikeittiössä

 

Tämä lyhyen visiittimme aikana täällä mökillä keittiön ilme on kokenut pienimuotoisen "freesauksen". Mikroaaltouunille löysimme paikan uudesta hyllystä ja tuvan lamppu lähti myös vaihtoon. Seuraavaksi ( ja keittiöprojektin päätteeksi) päätin uusia keittiössä olevan alakaapiston "oviverhon".

 

 

 

 

 

 

Kankaan verhon ostin jonkin aikaa sitten Kodinonnen ns. poistolaatikosta, sellainen "nyt loppui pähkäily"-ostos.

 

 

 

 

 

 

Tällä kertaa en jaksanut raahata ompelukonetta mökille, vaan ompelin kujan vaijerille jo valmiiksi kaupungissa. Alapäärmeen päärmäsin sellaisella liimanauhalla. Olipa kätevää. Vain oikea pätkä liimanauhaa, alareunan kääntäminen oikean mittaiseksi ja silitysraudalla päälle.

Ja valmista tuli!

 

 

 

Ja tässä vielä vertailussa kuvat mökin keittiöstä ennen ja jälkeen freesauksen...

Ennen

 

 

Jälkeen

 

 

Mökin keittiössä on tapahtunut pieniä, mutta kuitenkin suuria asioita.

Olen enemmän kuin tyytyväinen aikaansaannoksiimme. 

Nyt voi hetken hengähtää...

 

 

 

 

Melody

Tänä kesänä mökillä pienen päivityksen kohteeksi on päässyt meidän tupakeittiömme. Nyt vaihtoon lähti ruokapöydän päältä, vuosia hyvin palvellut, sininen suutarin valaisin.

 

 

Olin jonkun aikaa etsiskellyt edullista valaisinta tänne mökille.

Nettikauppojen tarjontaa katsellessani, löysin (yllätys, yllätys!) IKEAn sivuilta kyseisen Melody-valaisimen.

 

 

 

 

Valaisinta oli kahta kokoa, enkä uskaltanut tilata sitä netin kautta, ennen kuin näen sen oikein kunnolla.

Kesäkuun reissulla pääsin paikan päälle toteamaan, että lamppu on hyvä ja niin pienempi versio Melody:sta lähti mukaan.

 

 

 

 

 

 

Lampun kupu on muovia ja muistuttaa maitolasia. Hinta ei hirvittänyt, vaikka ostin settiin vielä energiasäästölampun ja pistokepään. Mökkiolosuhteisiin tämä on ihan loistava juttu ja sopii tuohon pirttipöydän päälle mielestäni oikein hyvin. Isännän helpotukseksi lampun asentaminen oli kaiken lisäksi superhelppoa ja yksinkertaista. Tämä operaatio oli tehty n. viidessä minuutissa.

 

 

Seuraavaksi taidan ehostaa vielä vähän keittiötä.

 

 

 

 

Meillä isännällä on tänään omassa projektissaan puutalkoot ja avuksi on pyydetty myös isännän vanhimmat lapset.  Läheiselle mökkiin pitäisi kuljettaa viisi halkomottia, joten eiköhän siinä urakkaa ole täksi päiväksi. Voi olla, että nuorempi "lapsijaostokin" saa osallistua työntekoon...