sunnuntai 22. lokakuuta 2017

Väliarviointia


Tämä syyskausi tulee eräänlaiseen taitekohtaan, kun kohta on alkamassa syysloma. Elokuusta lähtien olen ollut sekä palkkatyössäni opettajana että opiskelijana. Nyt olisi ehkä pienen väliarvioinnin paikka.








Tiesin jo etukäteen, että kuluva syksy tulee olemaan kiireinen.Työ ja opiskelu on vaatinut aikatauluttamista ja myös jonkinasteista "selkärankaa". Päätin heti alussa, että opiskelutehtäviin paneudun kohtuullisella tarmolla, en edes pyri täydellisyyteen tai maksimisuoritukseen. Kalenterista on tullut arjen pelastajani, sillä vain sen avulla olen pysynyt joten kuten suunnitelmissani. Muistilappuja on pitänyt kirjoittaa ehkä normaalia enemmän ja siitä huolimatta muistikapasiteettini on ollut välillä koetuksella. Vapaa-ajan ongelmia ei ole ollut...enkä ole osannut sitä oikein edes kaivatakaan.Syysloman asti kasautuneet työt ovat kutakuinkin tehtynä ja kieltämättä olotila alkaa olla aika uupunut. Olen ollut "teen tämän huomenna"-tyyppiä, mutta tänä syksynä en ole voinut toimia perinteisen kaavan mukaisesi. Hommiin on täytynyt ryhtyä heti inspiraation tullessa ja välillä pakottaenkin. Loppua kohden motivaation löytyminen on ollut jo vaikeampaa, sillä ehkä ilmassa on ollut jo pientä "kisaväsymstä"...








Kuluvan syksyn aikana olo on tuntunut tehokkaalta ja energiatasoni on ollut hyvä. En ole juurikaan "lusmuillut", mutta olen silti malttanut pitää myös pieniä irtiottoja. Olen saanut paljon aikaiseksi ja siitä olen myös tyytyväinen. Työn ja opiskelun yhdistäminen ei ole ollut ihan helppoa ja vaivatonta. Työmäärä on ollut melkoinen ja olen kantanut myös huonoa omatuntoa siitä, että en ole ollut joka päivä läsnä työpaikalla. Tiedän, että en ole korvaamaton, mutta koen sen oman perustyöni itselleni niin tärkeäksi, että poissaoloni on aiheuttanut aina välillä "sisäistä morkkista".



 


Olin asettanut tavoitteeksi pitää itsestäni myös fyysisesti huolta ja tässä kohtaa "reputan" kyllä reilusti. Olen pyrkinyt liikkumaan ja ulkoilemaan mahdollisimman paljon, mutta siitä huolimatta se on jäänyt vähäiseksi. Päivät ovat venyneet pitkiksi ja illalla on jo niin väsynyt, ettei ole jaksanut enää lähteä lenkille. Viikonloppuisin on ollut enemmän aikaa, mutta siitä huolimatta lenkkeily on ollut satunnaista. Koska en ole ehtinyt liikkumaan, olen yrittänyt malttaa levätä eli olen pyrkinyt menemään aikaisin nukkumaan ja saamaan riittävät yöunet. Tässä asiassa olen onnistunut melko hyvin. Olen pystynyt jopa silloin tällöin ottamaan pienet päiväunet.









Elokuussa, uuden arjen alkaessa, olin asettanut tavoitteita myös kodin siisteydestä. Koska tiesin, ettei aikani tule todellakaan riittämään ihan kaikkeen, olen pyrkinyt suhtautumaan kodin siisteyteen ja puhtauteen hieman rennommalla otteella. Edelleenkään meillä ei ole kovinkaan likaista tai sotkuista, mutta en jaksa enää niuhottaa perinteisestä siivouspäivästä. Pyykkikone pyörii ehkä hieman tiuhemmin viikonloppuisin, mutta perhe kulkee edelleen puhtaissa vaatteissa. Tässä kohtaa voin todeta, että muutos on varmaan ollut hyväksi. Kodin ei aina tarvitsekaan olla tip-top ja silti siellä voi elää.


 

 

Syysloman jälkeen opiskeluihini tulee tauko. Muut opiskelijaystäväni lähtevät työssäoppimisjaksolle ja minä keskityn hetkeksi päivätyöhöni eli opettamiseen. Tulen tekemään loppu vuodesta myös ensimmäisen näyttöni, joka tulee olemaan asunnon sesonkistailaus. Kesässä tehty stailauprojektini on siis osa minun työssäoppimistani ja näyttöäni. Tehtäväni on sesonkipäivityksen suunnittelu, toteutus, sen dokumentointi ja portfolion tekeminen.




Summa summarum: Arki on ollut työntäytteistä ja aikataulutettua, melkoista hulabaloota. Siitä huolimatta olen pystynyt suoriutumaan sekä opiskeluun että työhöni liittyvistä tehtävistä suhteellisen hyvin. Tiesin yhdistelmän haasteelliseksi ja sitä se on ollutkin. Välillä jopa rankkaakin, mutta olen silti ihan hyvässä sielun ja ruumiin voimissa...ainakin omasta mielestäni. Syyslomalla pidän pienen ja ansaitun "nollauksen".


Toivotavasti syyslomalla ehtisin nauttia kirpakoista syyskeleistä...


10 kommenttia:

  1. Huh huh - nostan sinulle kyllä hattua! Ei ole helppoa kaiken mahduttaminen mutta hienosti olet selvinnyt!
    Tsemppiä jatkoonkin - kun tekee sitä, mitä rakastaa, venyy uskomattomiin suorituksiin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tässä voi olla itseensä tyytyväinen. Ja niin kuin kirjoitat, uskomattomasti sitä vain venyy, kun tekee sitä mitä rakastaa. Olen saanut elämääni myös vähä toisenlaista sisältöä... :)

      Poista
  2. Olet kyllä hienosti selvinnyt opiskeluista! Upea suoritus ja jatkuu vain!
    Ja upeita syyskuvia!!
    Nuo vaahteranlehdet ovat uskomattoman hienon värisiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kauniista sanoistasi. Valokuvista sen verran, että tällä kertaa ne eivät ole minun ottamiani, vaan lainasin ne Pixapaysta. Minulla ei ole ollut aikaa edes valokuvaamiseen, joten tässä kohtaa oikaisin ihan kunnolla. :D

      Poista
  3. Aika tiukka jakso sinulla on ollut joten nyt syyslomaviikolla pitää muistaa levätä ja ladata omia akkujaan, että jaksaa loppuvuoden. Tsemppiä❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kummasti sitä jaksaa rypistää, kun on asettanut tavoitteet. Keväällä otan opintovapaata, jolloin pystyn (ehkä) paremmin keskittymään opiskeluihin. On tämä vaan niin kivaa.
      Ja todellakin...yritän ottaa rennosti ja levätä...jos enää osaankaan... ;)

      Poista
  4. Hatun nosto täältäkin sinulle. En itse tiedä, jaksaisinko opiskella tuon oman hektisen työni lisäksi.
    Tsemppiä jatkoonkin ja kivaa sunnuntai-iltaa sinulle Satu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Lähdin opiskelemaan sillä asenteella, että "ken leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön". nykyinen elämäntilanteeni mahdollisti opiskelun ja ajattelin, että nyt tai ei koskaan, on sen aika. Vähän meno on välillä hirvittänyt, mutta loppujen lopuksi hyvinhän tässä on selvitty.
      Kiitos tsempeistä ja oikein mukavaa alkavaa viikkoa sinulle , blogiystäväni! <3

      Poista
  5. Aika kova tahti sulla ollut, nauti vapaista! Jalat kohti kattoa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä haipakkaa on ollut, mutta en valita. Tämä on ollut oma valintani ja olen yrittänyt mennä kunnialla läpi. Nyt onneksi helpottaa, vaikka valmistelen jo tulevaa näyttöäni. Ja todellakin ajattelin ihan oikeasti ottaa rennosti... :)

      Poista