Ajatuksia kevään kynnyksellä...

Hieman erikoisen talvikauden jälkeen odotan mielenkiinnolla tulevaa kevättä. Talvea ei meille tullut ainakaan talvella ja tuntuu, että ekstrapitkästä syksystä siirrytään suoraan kevääseen.Tätä kirjoittaessani ulkona on pakkasta ja aamulla satoi hiljakseen lunta...

Pitkään jatkunut pimeä ja harmaa ajanjakso on väkisinkin syönyt omaa jaksamista ja työkuviot ovat jatkuneet kiireisinä. 

On pitänyt opetella rajaamaan omaa ajankäyttöä oikein kunnolla; konkreettista rajanvetoa työn ja vapaa-ajan välillä. 

Olen merkinnyt kalenteriin selvästi työasiat, jotka täytyy tehdä sillä viikolla ja ilokseni olen huomannut, että systeemi toimii.

Suurimman osan opettajan työhön liittyvistä asioista pyrin nyt tekemään työpaikallani, vaikka jotain on ollut pakko tehdä kotonakin.

Olen tehnyt myös  itselleni "työajan", jota pyrin noudattamaan...vaihtelevasti.

 

Vapaa-ajan arvo ja sen sisältö on noussut hyvin merkittäväksi tekijäksi.

Viikonloppuisin pyrin tekemään asioita, jotka saavat minut irti työhön liittyvistä asioista.

Pojan jääkiekkoharrastus ja siihen liittyvät pelimatkat ovat oikein hyviä pieniä irtiottoja vähän kaikesta.

Myös yrittäjyys on osoittautunut minulle jonkinlaiseksi terapiaksi, sopivaksi vastapainoksi muuhun elämään. 

Tällä hetkellä viimeistelen  kansalaisopistolla maaliskuun alussa alkavaa viiden kerran sisustusteemallista luentosarjaa.

Lisäksi työnalla on yhden asunnon myyntistailaus ja muutama sisustusneuvonta. Mukavia töitä, joihin on ihana paneutua.

Sisustussuunnittelijan työ on kuitenkin sivutoimista ja enkä osaa oikein ottaa siitä edes stressiä.

 

 

 

Olen opetellut myös rentoutumaan, olemaan tekemättä mitään - edes pienen hetken.

En tunne enää huonoa omatuntoa, jos viikolla istahdan sohvalle katomaan TV:tä pitemmäksikin aikaa tai luen rauhassa sisustuslehteä.

Kotitöistä en ole enää pitkään aikaan ottanut suorituspainetta ja silti meillä on ihan siistiä. Asiat, joka minun on tarvinnut tietoisesti opetella.

 Lisäksi kävely ja valokuvaaminen ovat osoittautuneet minulle oikein hyväksi tavaksi rentoutua; eräänlaista "mindfullnesia".

 

 

 

 

 

 

 

Näillä ajatuksilla kevät voisi minun puolestani tulla. Pidentyneet päivät ja auringonvalo ovat ihmeellisiä energian lähteitä.

Kevätsuunnitelmia ei varsinaisesti ole, mutta yritän ylläpitää tätä pientä "elämäntaparemonttiani".

Yritän olla kasaamatta töitä, suunnitella ja priorisoida asioita ja ennen kaikkea kuunnella itseäni.

 

 

 

Tervetuloa kevät ja maaliskuu!