Kuulumisia

Tänään siirryttiin jälleen kesäaikaan ja maaliskuukin on kohta muisto vain. Viimeisemmästä blogipostauksesta on kulunut muutama viikko, joten ajattelin kirjoittaa sekalaisia kuulumisia ja vähän tämän hetken tunnelmista. 

Visualistiopintoni jatkuvat edelleen ja maaliskuussa olen käynyt muutaman päivän ajan myös lähiopetuksessa Huittisissa. Teen samanaikaisesti työssäoppimista omassa yrityksessäni ja tavoitteena on tehdä kaksi näyttöä toukokuussa. Visualistiopintojeni lisäksi aloitin maaliskuussa etäopintoina suorittamaan Sisällön tuottaminen ja hakukoneoptimointi- koulutuksen Salon seudun ammattiopistossa. Tämä opintokokonaisuus pitäisi kestää elo-syyskuulle asti, joten olen edelleen vahvasti ja kokonaisvaltaisesti opiskeluissa kiinni.

Opintojen lisäksi tein nopealla aikataululla ison päätöksen ja vuokrasin yritykselleni (STAILIAMO) toimistotilan keskustasta. Ajatus omasta toimitilasta on kytenyt jo kauan ja muutaman sisäisen keskustelun (ja kompromissin) jälkeen päädyin vuokraamaan n. 20 neliön työhuoneen. Ajatuksena on, että siellä voin ottaa vastaan asiakkaita ja järjestää myös pienimuotoisia koulutustilaisuuksia. Työhuone on nyt melkein valmis ja alkavalla viikolla minun on tarkoitus aloittaa siellä  "virallisesti". Aika näyttää, tuottaako ratkaisuni mitään sen suurempaa tulosta, mutta olen uskaltanut tehdä yhdestä haaveestani totta. Tässä kohtaa minun oli tehtävä toimitilapäätös... tai muuten se olisi jäänyt todennäköisesti minulta tekemättä. Ikiajoiksi.

Kuluneella viikolla olen saanut myös muutaman muistutuksen elämän rajallisuudesta ja ne, yhdessä maailman tilanteen kanssa, ovat laittaneet elämänarvot jälleen oikeisiin mittasuhteisiin. Aina hetkellisesti nämä "omat jutut" menettävät merkityksensä ja sitä huomaa arvostavansa  hyvinkin yksinkertaisia jokapäiväisiä asioita: sitä, että on terve, koti ja ruokaa. Sitä, että ei tarvitse pelätä henkensä puolesta, voi käydä koulua, opiskella ja saa harrastaa. Sitä, että on joku kenen viereen voi mennä nukkumaan ja joka jakaa kanssasi arkea, sillä elämä voi muuttua hetkessä.

Pysähtymisiä tarvitaan aina välillä, jotta huomaa, miten asiat omalla kohdalla ovat. Ihan pienistä asioista ei viitsi valittaa - ja kaikesta huolimatta pitää uskaltaa elää ja unelmoida!