Totiset paikat

Olin hakenut kevään alussa Sataeduun opiskelemaan Käsi-ja taideteollisuusalan perustutkintoa, osaamisalana ympäristön suunnittelu ja rakentaminen. Noin kuukausi sitten tuli kutsu sisäänpääsykokeisiin. Tänään, maanantaina, oli totiset paikat, kun piti mennä pääsykokeisiin, melkein 30 vuoden tauon jälkeen...

 

 

 

Hakijoista oli kutsuttu paikalle 20, mutta paikalle oli päässyt vain 13 henkilöä.

Koulutukseen haetaan nykyisin "non-stoppina" ja meistä valitaan 8 opiskelemaan jo viime syksynä koulutuksensa aloittaneiden rinnalle.

Valintakoepäivään kuului sisutustehtävä ja haastattelu. Sisustustehtävänä oli tehdä sisustussuunnitelma opiskelijayksiöön.

Saimme valmiin pohjapiirustuksen ja monta paperia kalustemalleja, joita leikkasimme ja liimasimme pohjaan suunnitelmiemme mukaisesti.

Kalusteista ja materiaaleista tehtiin vielä erillinen lista, josta selvisi sisustuksen materiaalit ja värit.

Periaatteessa siis ihan tuttua hommaa, paitsi, että nyt ei tarvinnut itse piirtää huonekaluja.

 

 

 

 

 

 

Tehtävänannossa pyydettiin ideoimaan ja käyttämään mielikuvitusta.

Yllätyin itsekin omasta värivalinnastani, sillä tähän työhön valikoitui tehosteväriksi oranssi ja keltainen. Huonekalut ovat pääsääntöisesti valkoiset, lukuun ottamatta ruokatuoleja (mustat pinnatuolit), sohvaa (tumman harmaa) ja päiväpeitettä (harmaa).

Näin yksiöön saisi helposti vaihtelua vain tekstiilejä muuttamalla

 

 

 

 

 

 

Makuualkovin erotin pienellä seinänpätkällä (pyörörimoitus).

Kalustuksen pyrin pitämään melko yksinkertaisena, ajattomana ja muunneltavana.

Sohva on varustettuna vuodesohvamekanismilla mahdollisia yövieraita varten

Pari jakkaraa toimii sivupöytinä ja tarvittaessa lisäistuimina.

 

 

 

Lopputulokseen olin ihan tyytyväinen. Ei nyt mikään ihmeellinen luomus, mutta tällä kertaa ei parempaa irronnut. Työn haasteellisuutta lisäsi se, että jätin tarkoituksella ns. paremmat puuvärit kotiin ja yritin selviytyä hieman vähäisemmällä kynämäärällä. Sillä seurauksella, että mustasta kynästä katkesi koko ajan terä eikä kynien laatu ollut muutenkaan kehuttava. En usko, että lopputulokseni oli kuitenkaan kynistä riippuvainen.

 

Päivän päätteeksi kävin vielä haastattelussa, jossa kartoitettiin koulutustaustaani ja motivoitumista opiskeluun. Haastatteluni kesti yllättävän lyhyen aikaa, enkä ole ihan varma oliko se hyvä vai huono asia. Opiskelua ja tutkintoja minulla on varmasti riittävästi, ellei jopa liikaakin. Aloin miettiä, että ehkä koulutukseen valitaankin sellaisia henkilöitä, joilta puuttuu ammatti/koulutus tai työpaikka, jolloin olen auttamattomasti ulkona valinnoista .

 

Valintakokeiden tulokset tulevat ensi viikolla ja siihen asti olen pienoisessa jännityksessä ja epävarmuudessa. Jos minut valitaan opiskelemaan, pitää minun vielä kerran miettiä opiskeluun lähtemistä. Kyseinen koulutus ei ehkä ihan vastaa tarpeitani, mutta saisin kuitenkin tutkinnon. Toisaalta, en ole ihan varma, tarvitsenko enää tutkintoa ja voisinko täydentää Sisustusakatemian opintojani maksullisilla lisäkursseilla. Asiaa ei tarvitse  (onneksi) vielä päättää suuntaan eikä toiseen, joten nyt voin ottaa vähän rennommin. Olenpahan kuitenkin yhden kokemuksen rikkaampi.