Jouluinen synninpäästö?

Ensi viikolla on jo joulu. Perinteisesti minulla on ollut aina joulukiirettä ja pienimuotoista stressiä. Olosuhteiden pakosta ja ajan kuluessa olen vaihtamassa asennetta jouluvalmisteluihin...

(kuva Pixapay)

Moni jouluun liittyvä asia on tehtävälistalla tekemättä, mutta jostain syystä olen rauhallisin mielin.

Tämä aika vuodesta on meillä opettajilla se yksi kiireisimmistä, joten jouluvalmistelut ovat väkisinkin jääneet vähäiseksi.

Koska olen huono tekemään asioita hyvissä ajoin tai etukäteen, on ne jääneet taka-alalle, odottamaan niitä ns. rauhallisempia aikoja.

Jopa niin, että tänä vuonna joulukortit jäi lähettämättä sekä sukulaisille että ystäville. Niin, että sorry vaan....

 

 

 

 

 

(kuva Pixapay)

 

 

Oppilaiden todistukset kirjoitin viikonloppuna ja ajattelin tehdä ne jouluvalmistelut tässä viimeisen viikon aikana.

Tehtävälistaa olen karsinut ja pyrin noudattamaan Marttojen neuvoa: "Jos et aio viettää joulua komerossa keskity, siivouksessa olennaiseen".

Eli tehtävälistalla on kodin perussiivous (ei siis puunausta), lakanoiden vaihto, saunan pesu, pipareiden ja joulutorttujen leipominen.
Ja silti voi olla, että tässä tulee vielä pienimuotoista kiirettä.

.

                                                      

 

(kuva Pixapayn)

Koulussa lukuvuosi päättyy torstaina ja olen ajatellut, että muutaman päivän aikana ehdin suoriutumaan kaikesta. 

Lahjojen ostamisessa on tänä vuonna vähäisempää (kiitos odottamattoman auton kytkinremontin) ja minulla on enää muutama lahja ostamatta.

Jouluruokien suhteen olen päättänyt kokeilla "ulkoistamista" eli ostan ne vähäiset joululaatikot työkaveriltani ja muut ruoat lähikaupasta.

Joulupöydän antimet kun koostuvat meillä pääasiallisesti riistasta.

 

Olen ajatellut, että joulu tulee meille tänä vuonna vähemmälläkin touhottamisella. Kun olen tämän asian itseni kanssa käynyt läpi, en ota tästä asiasta niin paljon paineita. Kuten niin monet kerrat olen sanonut, olen jouluihmisiä, mutta en välttämättä välitä siitä jouluperinteestä, jossa perheen äidit ottavat joulun onnistumisesta kaiken vastuun puunaamalla koko talon ja loihtimalla komea joulupöydän.


Tuntuu, että olen pääsemässä jossain määrin "joulusuoriutumisen" paineesta. Olen tehnyt jo aikoja sitten hyvässä yhteisymmärryksessä mieheni kanssa joulustamme toisenlaisen - meidän näköisemme. Mielestäni joulu ei tule pelkästään tekemällä tai suoriutumalla. Vaikka teen jouluvalmisteluja vähän vähemmän, on meidän joulumme kuitenkin hyvin perinteinen. Ehkä minä näytän vuorostani lapselleni esimerkkiä, että jouluun valmistautuminen voi olla toisenlaistakin. Se on ihan yhtä arvokasta, vaikka tekee sen hieman vähemmällä vaivalla ja stressillä.

Vai mitä mieltä olette...?

 

 Oikein hyvää 3. adventtia!