Jotkut asiat on ja pysyy

Meidän perheen teini taitaa olla eniten se, joka pitää meillä perinteistä kiinni. Syntymä-ja muut juhlapäivät juhlitaan tietyn kaavan mukaan ja meille ei tule joulua, jos ei juhlita ensin pikkujouluja...

Muutama vuosi sitten meidän perheen nuorin listasi vuoden tärkeimmät juhlat ja pikkujoulu oli ihan siellä kärkipäässä. Edelleen sen viettäminen on tärkeätä, vaikka juhlana se on, ja on aina ollut,  meillä hyvin pienimuotoinen. Meillä on pieni kuusi, joka koristellaan vain valoilla ja sen lisäksi jokaiselle ostetaan pieni lahja. Toisinaan syömme vähän juhlavammin, mutta yleensä pikkujouluiltana herkuttelemme naposteluruuilla. Illan kruunaa sauna, jossa saunomme kynttilän valossa ja saunan jälkeen on vuorossa  lahjojen avaaminen. Ei tämän kummallisempaa, mutta siitä on tullut meidän perheessä tärkeä perinne, joka aloittaa myös varsinaisen joulun odotuksen.

Lapsen kasvaessa isoksi ajattelin jossain vaiheessa, että tämä perinne hiipuisi, mutta ainakaan näin ei ole vielä käynyt. Iso joulu on menettänyt merkitystään lapsen juhlana, mutta pikkujoulun ajatus  on pysynyt samana. Mieheni muisteli, että heidän perheessä on vietetty aikoinaan pikkujoulua, kun taas minun lapsuuden kodissani tätä ei ole vietetty. Erilaiset juhlatavat ovat sulautuneet vuosien varrella meidän perheen perinteiksi ja aika näyttää miten nämä muotoutuvat edelleen lapsemme aikuisuudessa.

Mielestäni perinteiden jakaminen seuraaville sukupolville on tärkeää, sillä samalla siirrämme palan omaa (ja suvun) historiaa eteenpäin. On tärkeätä säilyttää niitä ja luoda myös uusia. Meillä isäntä olisi halunnut jo monena jouluna lähteä ulkomaille pakoon kaikkea jouluhässäkkää, mutta lapsen (ja minun mielestäni) ainoa oikea joulunviettotapa on "kotijoulu". Perinne, josta emme ole olleet valmiita luopumaan, ainakaan vielä. Isommat matkahaaveet on saanut nyt unohtaa, mutta ehkä joskus vietämme joulun muualla, vaikkapa omalla mökillämme...

Tänä vuonna joulua juhlitaan koronan takia monissa perheissä hyvinkin erilaisella tavalla. Huolta ja murhetta voi olla monenlaista, mutta mikään ei estä meitä tekemästä siitä kuitenkin ainutlaatuista juhlaa, jota voimme muistella hyvillä mielillä jälkeen päin. 

Ihanaa joulun odotusta ja 1. adventtia kaikille!