Ergonomi(a)sta

Työharjoittelupapaikassani, Gloria- keittiöllä, olen päässyt kokeilemaan sähköpöytää. Tällä kokemuksella voin kyllä sanoa, että paljon pöydän ääressä työskentelevälle, se on ehdottoman hyvä ratkaisu. Työasentoa voi päivän aikana vaihdella, joka on vain pelkkää plussaa. Staattinen työasento on ainakin meikäläiselle se pahin juttu.

Opettajantyössäni työasennot vaihtelevat päivän aikana paljonkin, mutta näin suunnittelijana pöydän (ja tietokoneen) ääressä istuminen on paljon pitkäkestoisempaa. Kokeilin työharjoittelupaikalla yhtenä päivänä työskennellä seisaaltaan ja se tuntui kyllä hyvältä.

Vasta iltapäivällä maltoin istua alas ja silloinkin ergonomisessa tuolissa.

 

 

En hämmästele yhtään, että päätetyötä tekevällä ihmisellä on yläselän ja niska-hartiaongelmia, sillä työasennot ovat milloin mitäkin. Ei taatusti ole yhden tekevää, miten näytöt on asetettu tai minkälainen hiiri sinulla on käytössä. Myös näyttöjen koolla on merkitystä, sillä työharjoitteluaikana tietokoneiden näytöt on korvattu isompiin ja näin työskentely muuttunut "silmäystävällisemmäksi"

 

 

 

 

Kävin erään opiskelukaverini kanssa mielenkiintoisen keskustelun, miten pelkästään hiiri-työskentelyssä pienetkin muutokset voivat vaikuttaa ergonomiaan. Hänen aikaisemmassa työssään hiiri vaihtui toisenlaiseen ja sen paikka vaihtui myös. Ei suuria muutoksia, mutta riittävän suuria. Sillä seurauksella, että hänen niskaan tuli kipupaikka, jota hoidettiin fysioterapialla. Kun hän sai ns. rullahiireen oireet taas  katosivat. Pieni muutos, jolla oli siis iso merkitys.

 

 

Kotitoimistossani hyvästä ergonomiasta ei ole tietoakaan ja nyt haaveilen säädettävästä sähköpöydästä. Voi olla, että päädyn uusimaan pöytääni jalat, sillä tammitasosta en halua luopua. Pidän myös siitä, että pöytä on suhteellisen iso, että mahdun levittämään papereitani ja edes jollain tasolla hallitsemaan kaaostani. Työtuolini on keittiötuoli, joten ehkä siinäkin olisi päivittämisen paikallaan.

Nykypäivän ihmisen työ on muuttunut (tehdään paljon töitä tietokoneella) eikä mielestäni meitä ole tarkoitettu istumaan pitkiä aikoja paikoillaan. Ergonomia ei ole vähäpätöistä, fysioterapeuttien "huu-haata", vaan se on työhyvinvointia ylläpitävä asia, jolle soisi suotavan enemmänkin huomiota. Hyvä ergonomia lisää mielestäni myös työviihtyvyyttä. Kertapanostuksena ergonomiset ratkaisut voivat tuntua kalliilta, mutta uskon, että niihin satsaaminen voi säästää myös sairauspoissaolojen vähentymisenä. Oikeat työolosuhteet ja pienet taukoliikunnat pitävät työntekijät terveempinä ja tyytyväisempinä. Siinäpä meille jokaiselle vähän mietittävää...

Tänään vielä hetkeksi työpöydän ääreen ja sitten viikonlopun viettoon.

Oikein mukavaa viikonloppua kaikille!

 

(Postauksen kuvat otettu työharjoittelupaikastani ja kännykkäkameralla, joten kuvien laatu on heikohko. Pahoitteluni....)

Keväinen Rauma

Niinhän siinä sitten kävi, että minun oli ostettava uusin Rauma-aiheinen tyynynpäällinen kotiin kauppareissulta. Olin bongannut sen jo aiemmin Vallilan sivuilta, mutta halusin nähdä sen vielä livenä ja tehdä ostopäätöksen vasta sitten.

 

Minulla on Rauma- printistä se ihan ensimmäinen pinkki versio, mutta nyt kevään kunniaksi halusin ostaa keltaisen.

Samalla tyynyn mukana kotiin tuli ripaus vihreää, jota meillä ei ennen sisustuksessa ole näkynytkään.

Ja edelleen joudun hieman makustelemaan tätä...

 

 

Tyynynpäällisen lisäksi sisustusostokseni ovat tänä keväänä olleet jokseenkin vähäiset.

Keittiön ikkunaan ostin JYSKin alennusmyynnistä amppelin, joka odottaa muutamaa kasvia kaveriksi.

Tänä keväänä sisustukseen ei muuta taida enää tullakaan, joten  pienillä muutoksilla siirrytään seuraavaan vuodenaikaan.

 

Kevät taitaa tulla hieman ontuen, sillä viimepäivien loskakelit ovat lisänneet lumista maisemaa.

Tässä vaiheessa alkaa jo malttamattomana odottamaan niitä kevyemmän pukeutumisen kelejä.

 

Lämpimiä ja aurinkoisia kevätpäiviä odotellessa...

 

 

Hiljaiseloa

Nyt on meikäläisen blogihistoriassa ensimmäinen kerta, kun tuntuu, ettei ole mitään aihetta mistä kirjoittaa. Pitäähän tämäkin kerran kokea. Muutama tekstiluonnos on odottamassa sopivaa ajankohtaa tai kuvia, mutta muuten "jutun juuri" tuntuu olevan vähissä. Koska meillä kotona ei ole tapahtunut sisustusrintamalla (eikä muutenkaan) mitään maata mullistavaa, ei näistä nurkista irtoa nyt mitään järkevää tekstiä.

 

 

 

Kulunut viikonloppu on mennyt pojan jääkiekkoharrastuksen merkeissä ja jotenkin tuntuu, että "takki on tyhjä".

Opiskeluasioita pitäisi tehdä eteenpäin, mutta niiden työstäminen ei tunnu motivoivalta.

Koti on jonkin asteisessa käymistilassa ja muutenkaan ei jaksa oikein innostua mistään.

Valokuvakin on otettu Pixapayn sivustoilta, kun ei valokuvauskaan nappaa...

 

Voisiko tämä olla jonkinasteista kevätväsymystä?

 

 

 

Toivotaan, että olotila menee suhteellisen nopeasti ohi, sillä tällainen vetämättömyys on melkoisen ärsyttävää...

 

Onko minulla kohtalontovereita?

 

 

 

 

 

 

 

Hunningolla

Kaiken tämän "hulabaloon" keskellä oma koti on jäänyt auttamattomasti hunningolle. Perusteellisemmasta kevätsiivouksesta, saatikkka perinteisistä viikkosiivouksista ei ole tietoakaan. Säännöllinen viikkosiivous on muuttunut satunnaiseksi. Onneksi meillä isäntäkin tarttuu aika ajoin pölyimuriin, sillä muuten huusholli näyttäisi vieläkin kauheammalta...

Ei meillä ole epäjärjestystä, mutta sellainen pieni epäsiisteys alkaa näkyä joka puolella...vai onko se vain tuon kevätauringon syytä?

Pentikin talvinen (=joulu) pöytäliina on saanut olla ruokapöydällä ja se kyllä näyttäisi kaipaavan  jo pesukonetta.

Vuodevaatteet pitäisi ehkä vaihtaa eikä vessojen perusteellisempi puunauskaan olisi haitaksi.
Pitäisiköhän trendikkäästi ulkoistaa koko siivous?

Maaliskuu enteilee jo kevättä ja kukkaruukkuihin pitäisi (kuulemma) vaihtaa mullat. Voi olla, että en ehdi tänä(kään) vuonna sitä tekemään.

Ikkunoiden pesun siirrän suosiolla touko-kesäkuulle... ja verhojen vaihtoa en myöskään ole ajatellut suorittaa lähiaikoina.
Kumpaakohan tämä alkaa olla: asioiden priorisoimista vai rehellistä laiskuutta...?
 

 

Ilmeisesti nykyinen elämäntilanteeni pitää minut sen verran ohjelmoituna, että kodin hoitaminen on jäänyt väkisinkin hieman taka-alalle. 

Huomaan nyt, että oikeastaan se ei edes kauheasti häiritse minua...tai ainakin pystyn elämään sen kanssa. 

Uusi tulppaanikimppu (joka taisi hieman paleltua kotimatkalla) vie huomion kodin  pienistä epäkohdista.

 Eräänlainen silmänkääntötemppu siis.

 Näillä mennään...ja elämä hymyilee!

 

 

P.S Ja naistenpäivän kunniaksi sain eilen mieheltäni vielä yhden kauniin kukkakimpun lisää...<3


 

Aikuisopiskelijan (talous)elämästä

Seuraavaksi ajattelin kertoa teille hieman, miten olen hoitanut talouteni, kun olen jäänyt opintovapaalle omasta päivätyöstäni. Tulotasoni on pudonnut, mutta muutamien asioiden ennakoinnilla ja tiukalla taloudenpidolla loppukevät pitäisi pärjätä...

 

Minulle oli itsestään selvää, että jossain vaiheessa opintojani minun on jäätävä pois töistä ja heittäydyttävä täysipäiväiseksi opiskelijaksi.
 Meidän taloudessa asuu kaksi aikuista ja vaikka meillä on ns. omat rahat, sen toisen osapuolen oleminen tässä rinnalla auttaa huomattavasti.
Edelleen osallistun kodin yhteisiin menoihin, mutta ehkä isäntä on ottanut enemmän yleistä vastuuta meidän yhteisistä menoista.

 

Olen oikeastaan koko aikuisikäni laittanut rahaa syrjään, joten tässä(kin) kohtaa vähäisille säästöilleni on ollut käyttöä turvaamaan pienentynyttä tulopuoltani.
Vaikka säästöni eivät ole suuren suuria, luo se kuitenkin turvallisuuden tunnetta. Lisäksi olen muutamaksi kuukaudeksi jäädyttänyt tietoisesti ja olosuhteiden pakosta ostohalujani (ja muitakin menojani) minimiin. Meillä miespuoliset suunnittelevat kesäkuuksi lomareissua Pietariin MM-jalkapallo-otteluun, jonka minä jätin suosiolla tässä kohtaan väliin.  Todennäköisesti myös vaatekaapissani ei tule näkymään suurta ostohysteriaa, jos siellä viime aikoina muutenkaan on mitään mullistavaa tapahtunut. Valintakysymyksiä siis...

 

 

 

Kun sain tietää opiskelujen alkamisesta, neuvottelin hyvissä ajoin pankin kanssa muutaman kuukauden lyhennysvapaasta, joka mahdollisti tämän kevään aikana pienen hengähdyksen lainojen lyhennyksessä. Tämän lisäksi hain vielä aikuiskoulutustukea, joka on huomattavasti parempi korvaus kuin perinteinen opintotuki.
Summa on suurin piirtein samaa suuruusluokkaa kuin vuorotteluvapaakorvaus. Sillä rahalla ei kulutusjuhlaa pääse viettämään, mutta on kuitenkin parempi tuki kuin opintotuki.



 

Vakituisen työn turvin opiskeluun hakeutuminen on ollut taloudellisesta näkökulmasta helpompaa tai  mahdollista, kuin jos olisin määräaikaisena tai tekisin pätkätöitä. Pieni irtiotto työstä on ollut minulle tässä kohtaa hyvä asia. Minä voin keskittyä opintoihini täysipainoisesti ja se on mahdollistanut yhden unelmani toteutumista. Kestän pienen taloudellisen "kärvistelyn" ja henkilökohtaisen "taloustaantuman", sillä varjolla, että palaan päätyöni (= paremman palkan) pariin jo kesäkuussa ja valmistuminen häämöttää tämän vuoden lopulla.

Kuten kirjoituksesta voi päätellä, en ole heittäytynyt opiskelijaksi ihan ex tempore, vaan takana on kieltämättä pientä suunnitelmallisuutta. Todennäköisesti valmistuttuani opiskeluhaaveeni ovat täyttyneet ja siksi ajattelen, että kaikkea tätä mitä teen, elän ja saan kokea juuri tällä hetkellä ei ole edes rahalla mitattavissa. Siksi haluan kannustaa muitakin lähteä rohkeasti opiskelemaan - vähän aikuisemmallakin iällä!




(Kuvat Pixapayn sivuilta)

Ekstrahomma

Nyt tuntuu, että tämän hetkinen sisustuspainotteinen elämäntilanteeni alkaa väkisinkin näkyä täällä blogini puolella. Pahoittelut jo etukäteen, jos nämä tekstit tuntuvat hieman yksipuolisilta...

Kaiken tämän kevään työntäytteisen opiskelun lomassa työstän myös omaa henkilökohtaista projektiani.

Ostin runsas kahdeksan vuotta sitten itselleni kolmion ja se on ollut oikeastaan siitä asti koko ajan vuokrattuna.

Tänä keväänä taloyhtiössä tehdään putkiremontti ja nyt minulle tuli oivallinen tilaisuus päivittää vähän  kylpyhuonetta.

Eli kaiken muun kiireen keskellä tällainen pieni ekstrahomma.

 

 

 

Kuten kuvista näkyy kylpyhuone ei ole suuren suuri, mutta sinne on tarkoitus mahduttaa kaikki päivittäiset toiminnot, mukaan lukien myös pyykinpesun.

Tähän on tehty mittavampi remontti runsas kymmenen vuotta sitten, joten laattojen vaihtoon en tässä kohtaa ryhdy. Vessan kalustus menee uusiksi ja muutenkin olen ajatellut tehdä pientä "kasvojen kohotusta". Seinäpinnoille en tee mitään, mutta lattiaan olen ajatellut kokeilla kaakelimaalausta.

Tai niin olen tässä vaiheessa vielä ajatellut...

 

 

 

 

 

 

 

 

Kompaktista koostaan huolimatta kylpyhuoneessa on  hyviä ominaisuuksia. Ehdoton ykkönen on tietenkin kapea yläikkuna, joka tuo tilaan luonnonvaloa.

Aikaisemmassa remontissa lavuaarin paikkaa on muutettu vastakkaiselle seinälle ja tämä ratkaisu tekee pienestä tilasta edes hieman tilavamman.

Näistä neliöistä ei nyt kylpylä-spa:ta saada, mutta jos muutamalla toimenpiteellä saisi edes hieman nykypäiväisemmän version. 

 

 

 

Putkiremontti alkaa jo huomenna ja ymmärtääkseni vielä minun asunnostani. Sen verran on rivakkaa touhua, että kesäkuun alussa tässä portaassa (ja minun asunnossani) pitäisi remontti olla jo ohi. Viikonloppu on mennyt kylpyhuonetta mittaillessa ja suunnitellessa. Samalla siivosin koko asunnon, jotta remppamiesten on mukavampi tulla työmaalle.

 

 

 

Ja eipä taida olla yllätys, että tulen päivittämään tilannetta silloin tällöin myös täällä blogini puolella.

 

 

 

 

 

Väliaikatietoja

Jäin helmikuun alussa opintovapaalle ja olen siitä lähtien ollut työharjoittelussa Gloria-Keittiöillä.

Paikka on minulle jo ennestään tuttu, sillä mieheni vanhin poika omistaa kyseisen firman.
Olen ollut satunnaisesti auttelemassa siellä kaikenlaisissa jutuissa, mutta nyt olen ensimmäistä kertaa päässyt ihan kunnolla tutustumaan keittiösuunnittelun ihmeelliseen maailmaan. Ilokseni olen huomannut, että olen sopeutunut uuteen rooliin ja työtehtäviin yllättävän(kin) hyvin. Minut on otettu hyvin vastaan ja tutut työkaverit tuntuvat vieläkin mukavimmilta, kun heihin on päässyt lähemmin tutustumaan. Täytyy todeta, että tuolla työskentelee kyllä aivan mahtava ja ammattitaitoinen porukkaa.



 

 

 Harjoitteluni aikana olen päässyt suunnittelemaan keittiöitä ja päässyt toteuttamaan myös omia "sisustusideoitani".
Toimitilat ovat vielä melko uudet ja moni asia tiloissa on jäänyt vielä viimeistelemättä. Olen käyttänyt työaikani tehokkaasti ja muokannut yhden materiaalivaraston, suunnitellut hallin puolelle miehille taukotilaa ja toimitusjohtajan huoneeseen toimivampaa kalustussuunnitelmaa.
Lisäksi myymälätilassa pitäisi ehtiä jossain vaiheessa parannella materiaalien esittelynurkkausta.
Olen saanut tehdä sellaisia työtehtäviä, joissa olen voinut hyödyntää sisustussuunnittelua, ainakin edes pienimuotoisesti.




 

 

Kaiken tämän lisäksi olen yrittänyt siinä sivussa opetella keittiösuunnitteluohjelman käyttöä ja tutustua erilaisiin materiaaleihin, jotta suunnittelijan osaisin hyödyntää oppimaani. Opeteltavaa ja omaksuttavaa on paljon, mutta se on myös mielenkiintoista. Opin myös toisilta suunnittelijoilta joka päivä jotain. He auttavat ja jaksavat neuvoa minua aina tarpeen vaatiessa. Lisäksi olen saanut myös jonkinlaisen käsityksen yrittäjyydestä ja sen haasteista. Minkälaista on kasvavan liiketoiminnan pyörittäminen todellisuudessa, kun on monta projektia (isoa ja pientä) menossa joka suunnassa.
Kyllä meikäläisen yhden naisen sisustuspalveluyritys on melko pientä "nappikauppaa" tämän rinnalla.


 

Harjoitteluni alkaa olla siinä mallissa, että yksi näyttö on dokumentointia ja tutkintotilaisuutta vaille valmis ja toinen näyttötutkinto on jo kovaa vauhtia suunnitteilla.

Päivät menevät työharjoittelussa ja sen jälkeen yritän väkertää opiskeluasioita siihen malliin, että pääsisäisen aikoihin olisi molemmat näyttötutkinnot tehtynä.

Pientä kiirettä siis ilmassa, mutta kuitenkin positiivisella tavalla. Minä laitan nyt läppärini laukkuun ja suuntaan jälleen töihin...

Oikein ihania aurinkoisia viikonlopun päiviä teille jokaiselle!