Aikuisopiskelijan (talous)elämästä

Seuraavaksi ajattelin kertoa teille hieman, miten olen hoitanut talouteni, kun olen jäänyt opintovapaalle omasta päivätyöstäni. Tulotasoni on pudonnut, mutta muutamien asioiden ennakoinnilla ja tiukalla taloudenpidolla loppukevät pitäisi pärjätä...

 

Minulle oli itsestään selvää, että jossain vaiheessa opintojani minun on jäätävä pois töistä ja heittäydyttävä täysipäiväiseksi opiskelijaksi.
 Meidän taloudessa asuu kaksi aikuista ja vaikka meillä on ns. omat rahat, sen toisen osapuolen oleminen tässä rinnalla auttaa huomattavasti.
Edelleen osallistun kodin yhteisiin menoihin, mutta ehkä isäntä on ottanut enemmän yleistä vastuuta meidän yhteisistä menoista.

 

Olen oikeastaan koko aikuisikäni laittanut rahaa syrjään, joten tässä(kin) kohtaa vähäisille säästöilleni on ollut käyttöä turvaamaan pienentynyttä tulopuoltani.
Vaikka säästöni eivät ole suuren suuria, luo se kuitenkin turvallisuuden tunnetta. Lisäksi olen muutamaksi kuukaudeksi jäädyttänyt tietoisesti ja olosuhteiden pakosta ostohalujani (ja muitakin menojani) minimiin. Meillä miespuoliset suunnittelevat kesäkuuksi lomareissua Pietariin MM-jalkapallo-otteluun, jonka minä jätin suosiolla tässä kohtaan väliin.  Todennäköisesti myös vaatekaapissani ei tule näkymään suurta ostohysteriaa, jos siellä viime aikoina muutenkaan on mitään mullistavaa tapahtunut. Valintakysymyksiä siis...

 

 

 

Kun sain tietää opiskelujen alkamisesta, neuvottelin hyvissä ajoin pankin kanssa muutaman kuukauden lyhennysvapaasta, joka mahdollisti tämän kevään aikana pienen hengähdyksen lainojen lyhennyksessä. Tämän lisäksi hain vielä aikuiskoulutustukea, joka on huomattavasti parempi korvaus kuin perinteinen opintotuki.
Summa on suurin piirtein samaa suuruusluokkaa kuin vuorotteluvapaakorvaus. Sillä rahalla ei kulutusjuhlaa pääse viettämään, mutta on kuitenkin parempi tuki kuin opintotuki.



 

Vakituisen työn turvin opiskeluun hakeutuminen on ollut taloudellisesta näkökulmasta helpompaa tai  mahdollista, kuin jos olisin määräaikaisena tai tekisin pätkätöitä. Pieni irtiotto työstä on ollut minulle tässä kohtaa hyvä asia. Minä voin keskittyä opintoihini täysipainoisesti ja se on mahdollistanut yhden unelmani toteutumista. Kestän pienen taloudellisen "kärvistelyn" ja henkilökohtaisen "taloustaantuman", sillä varjolla, että palaan päätyöni (= paremman palkan) pariin jo kesäkuussa ja valmistuminen häämöttää tämän vuoden lopulla.

Kuten kirjoituksesta voi päätellä, en ole heittäytynyt opiskelijaksi ihan ex tempore, vaan takana on kieltämättä pientä suunnitelmallisuutta. Todennäköisesti valmistuttuani opiskeluhaaveeni ovat täyttyneet ja siksi ajattelen, että kaikkea tätä mitä teen, elän ja saan kokea juuri tällä hetkellä ei ole edes rahalla mitattavissa. Siksi haluan kannustaa muitakin lähteä rohkeasti opiskelemaan - vähän aikuisemmallakin iällä!




(Kuvat Pixapayn sivuilta)