sunnuntai 1. tammikuuta 2012

Uusi Vuosi 2012

Vuosi vaihtui vallan rauhallisesti. Alkuillasta tuli miehen vanhin poika perheineen meille syömään tortilloja ja itsetehtyä pizzaa (mies teki!). Minä halusin kaikessa tohinassa vähän koristella ruokapöytää. Hain pihalla olevasta kaatopaikkakuormasta vielä muutaman irto-oksan pöydälle, koristelin pikkupalloilla ja led-valoilla ja vo´la...se oli siinä. Johtoa piti kyllä teipata lattiaan, kun joukon pienin mies oli myös mukana (siis tämä 1-v.!!!)




Syömisen jälkeen lähdettiin pihalle ampumaan raketteja...


       

Ja lapsella tietenkin asianmukaiset suojavarusteet päällä...


          


Kävimme myös pikavisiitillä lähistöllä ampumassa lisää raketteja ja kokeilemassa sädetikkuja...


         
                                                                 


Meidän nuorimmainen väsähti yhdeksän aikaan ja mekin olimme nukkumassa ennen kuin vuosi vaihtui...eli vuosi vaihtui todellakin rauhallisesti!!!

Tammikuun ensimmäinen päivä valkeni kuulaana ja aurinkoisena. Maa oli saanut ohuen lumipeitteen ja maailma oli heti valoisampi. Ruokailun jälkeen lähdimmekin koko poppoo pihalle. Poikamme halusi lähteä heittämään kiviä läheisen merenrantaan. Matkaa meidän pihalta on noin 100 metriä, ehkä vähemmänkin. Paikka on vanhaa merenlahtea ja se on nimetty "Pasklahdeksi". Meidän olohuoneen ikkunasta näkyy tämä "huima" merimaisema, joten jos oikein tarkkaa miettii, niin me taidammekin asua aivan meren rannassa...välissä on vain pieni puisto, autotie ja pyörätie... talo merinäköalalla...hmmm...pitäiskö laittaa talo myyntiin...?!!!


       

Blogiharrastukseni myötä olen huomannut, että valokuvaaminen on todella hauskaa ja mukavaa puuhaa. On vain ajan (ja rahan!)  kysymys, koska meille tulee hankittavaksi "järkkäri"...tai kaksi. Miehelläni on myös herännyt kiinnostus valokuvaukseen, mutta hän haluaisi kuvata kaikkea "metsänelävää". Tällä hetkellä hänellä on kaksi riistakameraa viritettynä puihin, mutta valokuvausharrastukseksi minä en sitä ihan vielä luokittelisi...enemmänkin se on riistan seurantaa.

Tässä kuitenkin kuvia talvisesta Pasklahdesta minun kamerallani ikuistettuna.




1 kommentti:

  1. Hei taas
    Nyt kun opin tämän homman (ja vielä löysin kirjoittamani kommentitkin miniäni avustuksella!), niin tämänhän osoittautuikin hauskaksi yhteydenpidoksi.
    Tuli taas todistettua, ettei mitään saa heittää pois; se karahka tai oksako se oli siellä roskislavalla. Aivan mielettömän hyvän näköinen kattaus, niin tunnelmallinen ja lämpöinen. Valokuvat ovat yllättäneet minut kauneudellaan. Tuttu maisema avautuu aivan erin näköisenä kuvassa. Luonnossa maisema on niin laaja, ettei silmä ota kauniita yksityiskohta,mutta ne näkyvät ja korostuvat kuvassa, puhumattakaan luonnon moninaisita väreistä. Jatka kuvaamista !
    t. Tenttu-täti
    PS. Tulemme luultavasti Raumalle Loppiasiltana.

    VastaaPoista