Loman jälkeen arjen hallinta on ollut pikkuisen hakusessa. Ei niinkään, että arjen alkaminen olisi tähän vaikuttanut, vaan se, että normaaliin arkeen tuleekin jotain odottamatonta. Niinkuin esimerkiksi auto-ongelmia.
Mielestäni meidän arki toimii pääsääntöisesti ihan ok, paitsi silloin, kun mies on pois kotona. Kun mies on pois kotoa, meillä melkeinpä poikkeuksetta tapahtuu jotain. Niin tälläkin kertaa. Maanantaina, kun starttasimme auton kanssa pihasta, autossa alkoi palaa öljyn merkkivalo. Ajoin lähimmälle huoltoasemalle ihmettelemään vikaa. Sain kuitenkin luvan jatkaa matkaa. Matka jatkui päiväkodin kautta työpaikalle, tosin autoni hyytyi tienposkeen n. kolme kilometriä ennen kuin pääsin työpaikalle.
Minä siinä muutaman sekunnin ihmettelin, mitä teen. Soitin ensin töihin, että myöhästyisin (ja joku lupautui hakemaan minut tienposkesta), sitten soitin lähimmälle korjaamolle ja sieltä sain hinauspalvelun numeron. Ystävällinen hinausauton kuljettaja lupasi lähteä heti hakemaan "auto poloista" (auto on todellakin nimensä väärtti, koska on VW Polo!) ja hetken päästä tämä "teiden rirari" tuli pelastamaan minut ja autoni.
Ilokseni sain todeta työkaverin lämpimässä autossa, että olen kehittynyt hallitsemaan odottamattomia tilanteita. Ennen muinoin olisin varmaan ollut täysin toimintakyvytön tilanteessa ja olisin 100 % stressaantunut koko viikoksi moisesta vastoinkäymisestä. Nyt kuitenkin osasin (mielestäni) ottaa asian asiana. Tunnustan kyllä, että jälleen kerran vietin yhden illan netissä katsomassa käytettyjä autoja... jos vaikka...
Elämä/ arki muuttui muutamaksi päiväksi hitusen hankalammaksi, kun mies on pois eikä lapsen päiväkotikuljetuksiin ole kyytiä. Onneksi on kuitenkin työkaveri, joka auttoi minua kahtena aamuna ja iltapäivänä.( Taidan olla hänelle ainakin viinipullon velkaa.) Olin myös suunnitellut alkuviikoksi "automenoja", joten ne sai siirtää myös hamaan tulevaisuuteen.
Soittelin viikon aikana autokorjaamolle muutamia kertoja ja tänään sain kuulla, että he eivät olleet löytäneet varsinaista vikaa autosta, auton saisi hakea pois...vika taitaa olla siis ratin ja penkin välissä. He epäilivät kuitenkin pakoputken jäätymistä. ( Onko sellainenkin vika olemassa?). Positiivista asiassa oli se, että tämä korjaamokäynti ei maksanut euron euroa!
Oli se taas luksusta, kun pepun alla oli oma auto!! Hain lapsen päiväkodista ja palasin onnellisena tähän normaalin arjen pyörittämiseen. Tultiin siis kotiin, laitoin puuhellaan valun, menin jatkokäsittelemään puhtaat pyykit, hieman ruoanlaittoa ja kevyttä "keskilattiasiivousta" jne. Ah ihanaa, kaikki on taas ennallaan... ja mieskin tulee huomenna kotiin. Miehellä on muutama työ- ja metsästysreissu tiedossa helmikuussa, joten ihan mielenkiinnolla tässä jo odotellaan seuraavaa koitosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti