Kulunut syksy on ollut sen verran ohjelmoitu ( tai mitä lie?!), että kyseisen pärekorin sisältö on saanut olla ihan rauhassa...
Pienessä pärekorissa on villalankoja menneeltä talvelta ja kovasti minä yritän aina inspiroitua tätä katsoessani, mutta ei kun ei. Minulla olisi pari ihan sisustusjuttuakin, joita pitäisi väsätä, mutta nyt en vain saa mitään näkyvää aikaiseksi. Työ ja arki verottaa. Iltaisin ei meinaa oikein vain jaksaa.
Onhan tämä kori ihan kaunis näinkin, mutta lankojen tarkoitus olisi olla muutakin kuin vain sisustuselementtinä.
Paksulla puikoilla oli ajatellut vuorata yhden vanhan rahin uudestaan. Idea ja visio lopputuloksesta on, teko-ohjeita ei...eli omasta päästä pitäisi ruveta kokeilemaan ja ehkä se vähän tässä projektinaloituksessa tökkii.
Lankakorista pilkoistää myös sukkapuikot, joissa on viime talvinen sukantekele aloitettuna. Se on ollut tarkoitus valmistua perheen pienemmälle miehelle, mutta ehkä sukan mitoitusta täytyy tarkistaa ( =purkaa) viime talvesta...ei oikein innosta tämäkään.
Olisihan tässä korissa materiaalia useampaankin käsityöhön, mutta se innostus nyt vain puuttuu. Kun ei kilise, niin ei kilise! Antaa olla sitten. Ei nuo tuosta minnekään katoa. Se on varma se.
Minulla on varmaan joku "syyslamaannus"...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti