sunnuntai 22. heinäkuuta 2018

Mun juttuni - pohdiskelua omasta yrittäjyydestä


Olen tänä vuonna päässyt tutustumaan sisustusalaan monelta eri kantilta, sillä opiskeluihin liittyneet työharjoittelupaikat ja nykyinen kesätyöpaikkani ovat mahdollistaneet tämän. Kaikki työpaikat ovat olleet erittäin mielenkiintoisia ja opettavaisia. Näiden kokemusten kautta olen saanut myös selvyyden siitä, miten minä haluan yrittäjäpolkuani kulkea...







 

Ajan myötä minulle on selkiytynyt, että haluan tehdä edelleen sisustussuunnittelijan työtä.
Haluan olla yhden naisen yritys, toimia suhteellisen pienimuotoisesti ja omilla ehdoillani.
Edelleen toimiminen on (ja tulee olemaan) sivutoimista oman erityisopettajan työni ohessa.
Yritän pitää kuluja mahdollisimman pienenä ja siksi työskentelen edelleen kotitoimistolla.
Kokopäiväinen yrittäjyys ei toistaiseksi ajankohtaista, mutta ei myöskään poissuljettu asia.
Tässä kiteytettynä ehkä päällimmäiset ajatukset.





 
 




Muutaman vuoden kerätyn tietopohjan, kurssien ja kokemuksen kautta olen saanut huimasti enemmän ammattitaitoa ja luotua myös sitä verkostoa, jonka avulla pystyn tekemään sisustussuunnitelmia. Tässä suhteessa joka ainoa alan työharjoittelupaikka on ollut (ja on edelleen) minulle tärkeitä. Hitaasti, mutta varmasti minulle on kerääntynyt eri aloja hallitsevien ihmisten käyntikortteja, joiden avulla pystyn palvelemaan asiakasta paremmin. (Tämä taitaa olla sitä verkostoitumista) En halua kuitenkaan profiloitua minkään tietyn yrityksen "edustajaksi", mutta toisaalta olen valmiimpi käyttämään sellaisen yrityksen palveluja, josta minulla on jo omakohtaisia kokemuksia... ja myös niissä toimivista ihmisistä.
 



 


 
 

Tämän vuoden kevät ja kuluva kesä ovat olleet ammatillisesti ihan huippuaikaa. Olen saanut tutustua monenlaisiin mielenkiintoisiin yrittäjiin ja työntekijöihin. Olen käynyt lukemattomia hyviä keskusteluja suunnittelijan työstä monialaisesti, yrittämisestä ja sen riskeistä, työssäjaksamisesta, mainostamisesta, asioiden priorisoimisesta, verkostoitumisesta, asiakashankinnoista, brändistä, palvelusta ja...vaikka mistä. Voin todellakin sanoa, että työ on opettanut minua...ja paljon! 
Olen enemmän kuin kiitollinen ihan jokaiselle minua tähän mennessä ohjanneelle ja opastaneelle.



 
 

 
 
 
Näiden kokemusten pohjalta ajatukseni toiminimeni (ja yritykseni) jatkosta ovat selkiytyneet ja jopa "kristallisoituneet". Jossain vaiheessa mietin jopa koko "harrastuksen" lopettamista, mutta eteen tupsahtaneet asiat ja muutama tapaaminen Rauman kaupungin yritysneuvojan kanssa ovat saaneet minun uskomaan omaan tapaani yrittää ja toimia. Jonkinlaiset haavekuvat ovat matkan aikana tarkoituksellisesti haalistuneet ja realisoituneet. Olen tehnyt pientä itsetutkiskelua mieleni sopukoissa ja voisin jopa väittää, että nyt tiedän, mikä on "mun juttuni" ja mihin suuntaan lähden.
Hitaasti, mutta varmasti ja uskokaa tai älkää... taatusti omalla tavallani.

 
 
 
 
 
 
 

8 kommenttia:

  1. Kuulostaa toimivalta ratkaisulta. Olen itsekin pohtinut vuorotteluvapaan pitämistä muutaman vuoden kuluttua ( 50v. lahja itselle) ja siihen liittyen sisustusalan tai esim. pihasuunnittelun opintoja. Jotain luovaa ja täysin erilaista olisi tarpeen nyt saada työstettäväksi.
    Tsemppiä sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla kaikki lähti liikkeelle juurikin vuorotteluvapaasta ja opiskeluista. Päivääkään en ole katunut, sillä tuntuu, että on saanut lisää virtaa, energiaa ja innostusta. Voi olla, että tämä liittyy ikääntymiseenkin, mutta se on ollut vain hyväksi. Elämäniloa on vaikka muille jakaa!!!
      Ja kiitos tsempeistä! Tässä mennään eteenpäin parhaaksi katsomallani tavalla...kun ei tarvitse ajatella, että mitä muut ajattelee tai olla enää kenellekään mieliksi. Rohkaisen sinuakin lähteä rohkeasti kokeilemaan siipiä...!!!!

      Poista
  2. Tärkein että löytää sen oman tavan työskennellä. Ja, aika näyttää mihin suuntaan elämä kuljettaa sinua yrittäjänäkin.
    Aurinkoista viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin minäkin ajattelen. En yrittää matkia tai jäljitellä muita, vaan yritän löytää sen oman tapani (ja markkinarakoni)...ja on totta, että aika näyttää, mihin suuntaan menen, tosin valintojahan tässä tehdään matkan varrella enemmän tai vähemmän.
      Oikein aurinkoisia(ja edelleen lämpimiä) päiviä sinulle toivottaen! <3

      Poista
  3. Onpa hienoa, että olet löytänyt sen oman juttusi! Ja varmasti ajan kanssa asiat selkiytyvät entistä enemmän. Ja hyvä, että olet löytänyt myös verkostoja - vaikka onkin yhden naisen yritys, yksin ei tarvitse tehdä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omaa ajatustani ovat vahvistaneet nämä erilaiset työkokemukset, joihin olen opintojen kautta päässyt tutustumaan. En haaveile sisustuskaupan pitämisestä, vaikka se kivaa työtä onkin. Haluan kuitenkin pystyä ainakin jonkin verran määrittämään työaikojani. Kaupan pitäminen "sitoo" liikaa...tosin joskus voisin kokeilla esim. POP UP-kauppaa.
      Minulla on omia visioita ja ajatuksia, miten pystyin hyödyntämään ja yhdistämään kaksi intohimoani opettaminen ja sisustaminen, mutta näiden ajatusten kypsyttely on vasta aluillaan. Ja toden totta, vaikka olenkin yhden naisen yritys, minun ei todellakaan tarvitse olla yksin! :)

      Poista
  4. Mukavan leppoisa tapa suhtautua uuden ammattisi solahtamiseen vanhojen elementtien joukkoon. Ihana, että et hautaa tätä unelmaasi, vaan annat sille mahdollisuuden<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teen aika vähän elämässäni päätöksiä yhtäkkiä. Minulla on tapana miettiä ja pohdiskella asioita (liiankin) pitkään ja en ole lainkaan riskinottaja. Tästä syystä hauduttelen asioita pitkään ja hartaasti. kulunut vuosi on ollut minulle hyvä suunnan näyttäjä, askelmerkit ovat ehkä hieman selvemmät , mihin suuntaan lähdetään. Olen avoinna kaikille eteen tulevalle, sillä eihän sitä koskaan tiedä, mitä kulman takana häämöttää. Siksi olen hyvinkin luottavaisin ja rauhallisin mielin. Kiitos sinulle kauniista sanoista! <3

      Poista