sunnuntai 30. syyskuuta 2018

Voimaannuttavia hetkiä


Tänä viikonloppuna pääsin viettämään laatuaikaa vanhojen partiokavereitteni kanssa. Tapaamiset ovat vuosein saatossa harventuneet, mutta kahden partiosiskomme merkkipäivien viettäminen saattoi meidät taas yhteen. Valitettavasti yksi meistä oli estynyt pääsemästä paikalle, mutta muuten mentiin vanhalla  Tarpojat-kokoonpanolla...





 
 
Toinen päivänsankareista kutsui meidät mökilleen Pyhämaan Lyökkiin.
Mökki sijaistee aivan meren äärellä, joten pääsimme nauttimaan syksyisestä merestä ihan joka solulla. 
Yksi meistä uskaltautui jopa menemään illalla uimaan hyiseen mereen. Ja sen en ollut minä!
 
 
 
 
 
 
Meillä ei sen kummempaa ohjelmaa ollut; kunhan söimme ja keskustelimme...ihan kaikesta.
Tähän ikään mennessä meidän jokaisen elämään on mahtunut jo vähän kaikenlaista.
Jokaisella on hieman erilaisia tarinoita, mutta vastoinkäymisistä huolimatta me kaikki olemme vahvasti elämässä kiinni.
En tiedä, johtuuko partiotaustastamme, mutta teemme kaikki työtä ihmisten parissa ja kolme viidestä toimii vielä opetus- ja kasvatusalalla.
 
 
 
 
 
 
Uskon vahvasti siihen, että olemme saaneet partiosta paljon eväitä elämäämme.
Kasvoimmehan me sen parissa lapsista aikuisiksi. Opettelimme kantamaan vastuuta ja huolehtimaan lähimmäisestä ja siinä sivussa vähän erätaitojakin.
Tällä ja vähän isommallakin porukalla olemme viettäneet varhaisnuoruuden viikonloput lähes aina yhdessä.
Ja vaikka aikuisina tiet erkanivat hetkeksi, olemme silti pitäneet yhteyttä.
Partiosta olen todellakin saanut elinikäisiä ystäviä.
 
 
 
 
 
 
 
Vaikka näemme nykyisin harvoin, koen nämä yhteiset tapaamiset hyvinkin voimaannuttaviksi.
Tässä porukassa meillä ei ole mitään rooleja: me olemme toisillemme vain Päkä, Susku, Jolhe, Salhe ja Hansako. Nämä ovat siis meidän partionimiämme :)
Ja vaikka vuodet ovat vierineet, ei oikeastaan mikään ole muuttunut...vai pitäisikö sanoa, että emme ole muuttuneet.
Tunnen suurta kiitollisuutta tätä meidän vanhaa partioporukkaa kohtaan. Se on sellaista yhteenkuuluvuuden tunnetta, jota on vaikea kuvailla tai pukea sanoiksi.
 
 
 
 
Niin...ja ensi kesäksi suunnittelimme jo pientä purjehdusreissua tällä samalla porukalla...
 
 
 
 
 
Tämän voimaannuttavan viikonlopun jälkeen onkin kiva aloittaa uutta työviikkoa ja lokakuuta!
 
 
 
 

4 kommenttia:

  1. Oi, teillä on ollut mukava tapaaminen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin oli. Muutamia vuosia sitten näimme ainakin kerran vuodessa, mutta nyt harvemmin. Jälleennäkeminen on aina yhtä hauskaa...aivan kuin välissä ei olisi ollutkaan vuosia.

      Poista
  2. Ihana päivä ystävien kanssa!
    Partio on hyvä juttu. =)

    Kaunista lokakuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin oli ja todellakin partio on ollut minulle tärkeä osa lapsuutta ja nuoruutta. Eikä se partiolaisuus taida koskaan oikein enää hävitäkään... ;)

      Poista