Jonkin sortin "ekoteko"

Tämän vuoden tavoitteena on ollut lisätä liikuntaa. Koska säännölliset ryhmäliikuntatapahtumat on tällä hetkellä laskettu pois, olen pyrkinyt lisäämään hyötyliikuntaa ihan tavallisessa arjessa. Meikäläisen kohdalla se tarkoittaa yksinkertaisesti kävelyn lisäämistä eikä mitään muuta.

Olen jo pitemmän aikaa onnistunut jättämään auton kotiin useamman kerran viikossa ja tehnyt työmatkani kävellen. Koska työpaikka on vain 1,5 km:n päässä, ei ole ollut edes tarkoituksenmukaista hurauttaa autolla töihin, koska matka taittuu kävellenkin n. 15 minuutissa. Kävelyyn menee tietenkin hieman enemmän aikaa, mutta tämän olen pysynyt ottamaan huomioon aikatauluissa aika hyvin. Kieltämättä totaalikävelyyn en ole pystynyt, mutta työmatkakävelyä olen pystynyt lisäämään reilusti.


 

Liikunnan lisäksi tuntuu, että olen muutenkin vähentämässä turhaa autoilua. Meillä välimatkat kaupungin sisällä ovat melko lyhyet, joten kävellen pääsee melko hyvin joka paikkaa, kunhan vain on riittävästi aikaa. Samalla tuntee tekevänä jonkinlaista ilmastotekoa, kun ei talvipakkasilla käynnistä autoa pienten reissujen takia lainkaan, säästän luontoa ja tietenkin myös rahaa. Tällä hetkellä kävelen viikon aikana useammin kuin käytän autoa. Tämä henkilökohtainen ekotekoni ei ole suuren suuri, mutta minulle merkittävä, sillä saan tästä päätöksestäni kuitenkin sen liikunnallisen hyödyn. Siksi aion jatkaa itseni kävelyttämistä jatkossakin.

 

 

 

 

 

 

 

Kävellessä minulla on aikaa hengähtää ja joskus jopa pysähtyä ottamaan valokuvia.

Viimeaikaiset luontokuvat ovat kaikki työmatkani varrelta ja niistä kuvista huomaa hyvin, miten kelit ovat vaihdelleet.

Tämän postauksen kuvat ovat viime viikon alusta ja nyt lumimassat ovat sateiden myötä huvenneet merkittävästi.

 

 

Kevät taitaa sittenkin tehdä tuloaan...