Lumipalloefekti

Äiti-mummi on siirtymässä tietokoneaikakauteen ja hän tarvitsi kotiinsa uuden työpöydän. Koska meidän nurkissa on useampi työpöytä, päätin lainata hänelle omassa työhuoneessani olevaa valkoista pöytää. Siitä lähtikin melkoinen lumipalloefekti pyörimään ja muutamaan huoneeseen tuli (jälleen) muutoksia.

Työhuoneessani pöytä oli ollut ennen ikkunan edessä, nyt sille tuli uusi paikka seinän vieressä. Laatikosto sai siirtyä ikkunan eteen.

 

 

 

Pöydän lähteminen ja uuden sijoittaminen aiheutti laatikoiden tyhjentämisen kaiken maailman papereista ja muusta sälästä. Paperipinojen läpikäymiseen ja arkistointiin sainkin kulumaan useamman tunnin, mutta tulipahan (iso) urakka tehtyä.

(Miksiköhän säilytän yli kaksi vuotta vanhoja kuitteja...?)

 

 

 

 

 

Pöytälevy on niin iso, että tulostin olisi mahtunut sen päälle, mutta päätin kuitenkin piilottaa sen tuonne nurkkaan. Siellä se on poissa silmistä, mutta riittävän lähellä käytettäväksi tarpeen tullen eli harvoin.

 

 

 

 

 

Pöytälevy on tammea ja jäänyt jostain keittiörempasta ylimääräiseksi. Pelkäsin. että taso on huoneessa liian iso, mutta pelkoni osoittautui kyllä turhaksi. Koska tässä ei ole mitään laatikostoa, pyrin pitämään mahdolliset paperikasat matalana. Osan tärkeistä papereista ole laittanut pahvilokerikkoihin ikkunan alla olevaan laatikostoon.

 

 

 

 

Työhuoneessa oleva pöytälevy oli aikaisemmin ollut meidän makuuhuoneessa, mutta nyt oli jälleen mahdollisuus saada tänne takaisin  sitä kaipaamaani tilantuntua. Jossain sisustushuumassani olin tännekin tuonut työpöydän, jota en oikeastaan koskaan käyttänyt.  Enköhän minä nyt sentään yhdellä työpöydällä pärjäisi.

 

 

 

 

 

 

Makuuhuone palasi normaaliin "asuunsa". Huone kaipaisi ehdottomasti verhoja ja niiden tyylikin olisi jo tiedossa. Jostain kumman syystä en saa verhoasiaa vain etenemään. Jos kevätauringon lisääntyessä saisin tämän verhoasiankin päivitettyä.

 

 

 

 

 

Tällä projektilla oli moninaiset vaikutukset: äiti-mummi sai pöydän, työhuoneeseen tuli jälleen uusi ilme ja makuuhuoneessa on taas väljyyttä. Tässä projektissa oli parasta se, että se ei maksanut kenelläkään yhtään. Isäntäkin pääsi suhteellisen vähällä. Hänen apuaan tarvittiin vain muutaman pöydän kantamisessa...eikä tarvinnut ruveta tekemään sen enempää remonttia. Kaikki osapuolet taisivat olla tyytyväisiä. Ja sehän on tärkeintä!